Jätehuolto vei ympäri Euroopan

Teksti: Katariina Krabbe

Kiireisten konsulttivuosien jälkeen Sakke nautiskelee eläkepäivistä. Aikaa on mennä vaikka pilkille.
JHY:n uusin kunniajäsen Sakari Salonen jäi syyskuussa eläkkeelle. Hänet muistetaan yhdistyksen pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä ja opintomatkojen järjestäjänä.

Sakari Salosen ura jätehuollon parissa alkoi jo kemiantekniikan diplomityötä tehdessä Pekema Oy:lle. Työssään hän selvitteli muovintuotannossa syntyvän jätteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 1980. Sen jälkeen VTT:llä avautui jätetutkijan paikka.

– Puolisentoista vuotta tein siellä erilaisia jätteeseen liittyviä selvityksiä. Etupäässä ne olivat lausuntoja jätteen sijoittamisesta kaatopaikoille. VTT:lle tuli näytteitä erilaisista teollisuusjätteistä, ja me tutkimme olivatko ne sijoituskelpoisia tavallisille kaatopaikoille, hän muistelee uransa alkuaikoja.

Kaatopaikat eivät olleet häävissä kunnossa, sillä moderni jätehuolto oli vasta alkanut kehittyä ensimmäisen jätelain tultua voimaa 1978. Ongelmajätettä oli sijoitettu kaatopaikoille tai poltettu, sillä muita käsittelymahdollisuuksia ei ollut.

– Tutkimme myös jätteen käsittelymahdollisuuksia teollisuuden prosesseissa, toimimme asiantuntijaelimenä ja yritimme ottaa kantaa, mutta se oli hankalaa, sillä ala oli vielä lapsenkengissään.

Toukokuussa 1982 Salonen siirtyi Suomen Ongelmajäte Oy:n (myöhemmin Ekokem Oy Ab) palvelukseen, ja viihtyi 16 vuotta kehitysinsinöörinä ja tutkimus- ja kehityspäällikkönä erilaisten kehityshankkeiden parissa. Ongelmajätelaitos saatiin käyttökuntoon vuonna 1984.

– Kehitimme esimerkiksi öljyisten jätteiden keräilyä ja käsittelyä, ja selvitimme paljon käytettyjen voiteluöljyjen regenerointia sekä pilaantuneiden maiden käsittelytekniikoita. Olin mukana myös polttolinja 2:n suunnittelu-, rakennus- ja käyttöönottoprojektissa.

Ekokem nousi osaamisellaan maailmanmaineeseen, ja tietotaitoa myytiin ulkomaille.

– Kiertelimme ympäri Eurooppaa tietoa hakemassa ja myöhemmin esittelemässä suomalaista osaamista.

Kansainvälinen toiminta on ollut iso osa Salosen uraa muutenkin.

Vuodesta 1998 hän toimi ympäristökonsultoinnin yksikönpäällikkönä Rambollilla lähes eläkeikään asti ollen itse mukana jätehuoltoon liittyvissä projekteissa. Viimeiset vajaat kaksi vuoden hän oli muissa tehtävissä.

Jätehuoltoyhdistyksen hallituksessa Salonen toimi vuosina 2007–2015, ja jo ensimmäisenä vuonna hän järjesti yhdistyksen opintomatkan Tanskaan.

– Järjestin yhdeksän vuoden aikana kuusi opintomatkaa, ja Rambollissa työskentely antoi siihen hyvät valmiudet.

Parhaiten matkoista ovat jääneet mieleen ensimmäinen Tanskan matka sekä viimeinen, Puolaan suuntautunut matka vuodelta 2015.

– Kööpenhaminassa oli jo silloin hoidettu keskitetysti rakentamisessa syntyvien jätteiden kierrätys varaamalla sille iso alue kaupungin alueella. Puolan matka taas jäi mieleen siinä, että puheet ja teot eivät näyttäneet oikein kohtaavan.

Opintomatkan järjestäminen ei ole mikään pikkujuttu oman työn ohella, vaan se vaatii pitkäjänteisyyttä kuukausien ajan. Kohteiden sopiminen vaatii paljon sähköpostittelua ja soittelua.

– Onneksi sain apua Rambollilta, ja sain ihan luvan kanssa tehdä järjestelyjä myös työajalla. Lisäksi kollegat auttoivat kontaktien otossa.

Viimeiset neljä vuotta olivat Salosen uran kiireisintä aikaa. Siksi eläkkeelle jääminen heti kun siihen oli mahdollisuus alkoi tuntua houkuttelevalta.

– Monethan jatkavat eläkkeeltä käsin vielä konsulttina, mutta 19 vuoden konsulttiuran jälkeen se ei nyt kiinnosta.

Nyt aikaa on enemmän kaikkeen sellaiseen, mihin ennen ei ollut, kuten lukemiseen, ulkoiluun, ruoanlaittoon ja lastenlasten hoitoon.

– Dramaattisin muutos on kuitenkin ollut 150 päivittäisen sähköpostin vaihtuminen noin viiteen viikossa, Salonen nauraa.

Konsulttina hommia tuli puskettua usein liikaakin.

– Kyse ei ole välttämättä siitä, että hommia väkisin työnnettäisiin, vaan siitä, että työ vie mukanaan. Omilla rajanvedoillaan työnmäärään pystyy kyllä vaikuttamaan, ja paljon on ihmisestä itsestään kiinni. Nykyään nuoret ovat järkevämpiä ajankäytön suhteen, ja osaavat laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, Salonen uskoo.

 

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.