Kiina herätti muun maailman

Teksti: Katariina Krabbe

Kiinan päätös lopettaa muovijätteen vastaanottaminen pakottaa länsimaat löytämään nopeasti kestävämpiä kierrätysratkaisuja. Haastetta aiheuttavat myös EU:n kiristyvät kierrätystavoitteet.
Muovilastit ovat kerääntuneet Hong Kongin satamaan.
Kuva: ScanStockPhoto

Kiina on parin vuosikymmenen ajan ottanut vastaan muualta maailmasta valtavia määriä jätteitä kierrätettäväksi – se on ollut helppo ratkaisu etenkin huonolaatuiselle ja epäpuhtaalle muovijätteelle, jolle ei ole löytynyt käyttöä Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Australiassa. Jopa yli puolet maailman käytetystä muovista on päätynyt Kiinaan. Kiinan-viennin ansiosta länsimaat ovat onnistuneet hilaamaan kierrätysasteitaan paremmiksi kuin muuten olisi ollut mahdollista.

Kiinan lopetettua muovijätteen vastaanottamisen vuoden vaihteessa uusia kierrätysratkaisuja olisi löydyttävä nopeasti. Jo nyt muovijäte alkaa kasautua monin paikoin jätevuoriksi.

– Pahin tilanne on Hong Kongin satamassa, jonne kuukausia merillä olleiden laivojen lastit ovat kasautuneet. Euroopassa tilanne ei ole aivan yhtä katastrofaalinen. Pahimmassa liemessä ovat Iso-Britannia ja Irlanti, joilla ei ole kapasiteettia käsitellä kierrätysmuovia, toimitusjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry:stä kuvailee tilannetta.

Keskimäärin 65 prosenttia Iso-Britannian muovijätteestä on tähän asti viety Kiinaan. Irlannin muovijätteestä vietiin viime vuonna Kiinaan yli 95 prosenttia.

– Kiinan kielto on mielestäni turhan totaalinen, sillä se koskee myös laadukkaita raaka-aineita, ja kymmenet tuhannet kiinalaiset ovat riippuvaisia kierrätysraaka-aineista, Kärhä sanoo.

– Samalla päätös toimii kuitenkin herättäjänä: emme voi enää Euroopassakaan vain tuijottaa kierrätysprosentteja, vaan tarvitaan investointeja ja laitoksia. Keruu ja kierrätyskään ei ole ongelma, jos vain saadaan riittävästi käyttökohteita kierrätysmuoville. Tällainen imu ei kuitenkaan synny hetkessä.

Suomeen Kiinan päätös on vaikuttanut vain välillisesti, sillä vaikka jätemuovia, mukaan lukien muovipakkauksia, on Suomestakin viety Kiinaan, se ei ole ollut valtavirtaa. Kierrätyskapasiteettia on sekä Suomessa että lähialueilla; Baltiassa ja Ruotsissa.

– Emme oikeastaan edes vielä tiedä, millainen paine Euroopasta tulee, kun nyt pakon edessä etsitään kierrätysvaihtoehtoja. Yrityspakkauspuolella on nähty jo nyt, että kierrätysmateriaalien käyttäjät ovat voineet valita parhaat erät raaka-aineekseen, ja huonolaatuisimmille erille on entistä vaikeampi löytää kierrätysnieluja, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo.

– Lisäksi hinnat ovat laskeneet. Monet suomalaiset yritykset, joiden toiminnassa syntyy suuria määriä hyvälaatuista muovipakkausjätettä, ovat tottuneet saamaan siitä hyvitystä. Nyt pääsääntö on se, että jätehuoltopalvelujen tuottajat ottavat hyvälaatuista muovia vastaan veloituksetta. Tämä voi vaikuttaa kiinnostukseen lajitella tällaisia jakeita erikseen, hän arvioi.

Soini näkee Kiinan päätöksestä seuranneen tilanteen kuitenkin tilapäisenä markkinahäiriönä, joka on jo korjautumassa, vaikka paluuta entiseen ei välttämättä olekaan.

– Kaikkien jäteraaka-aineiden markkinat menevät aina jossain vaiheessa sekaisin, ja sitten ne alkavat selkiämään. Euroopassa, kuten meillä Suomessakin, on jo lisää kierrätyskapasiteettia rakenteilla. Teolliset investoinnit eivät kuitenkaan tapahdu viikoissa, vaan aina pari vuotta menee, ennen kuin on valmista.

Kierrätystavoitteet kiristyvät

 Suomessa pakkausmuovista kierrätetään tällä hetkellä noin 26 prosenttia. EU:n kiertotalouspaketissa pakkausmuovin kierrätystavoitteeksi asetettiin 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, ja vuoteen 2030 mennessä tavoite nousi 55 prosenttiin. Koska samanaikaisesti laskentatapaa muutettiin niin, että lajittelurejektit vähennetään kierrätetystä jätemäärästä, tavoitteet ovat itse asiassa vielä kunnianhimoisempia.

– Monen asian pitää Euroopassa muuttua, jotta tähän tavoitteeseen voitaisiin päästä ilman Kaukoidän apua, Vesa Soini toteaa.

– EU:n tahtotila on kuitenkin ollut jo pitkään, että tämäkin jätejae tulisi kyetä kierrättämään Euroopassa, ja tänne tulisi saada rakentumaan riittävästi laadukasta kierrätyskapasiteettia. EU:n komission muovistrategiaankin tämä on kirjattu, hän jatkaa.

– Käytännössä siis Kiinan päätös vain vahvisti ja nopeutti tätä kehitystä.

Kuten Kärhä, hänkin korostaa, että pelkkä kierrätyskapasiteetti ei riitä, vaan tarvitaan myös lisää muoviteollisuutta, joka tekisi uusia tuotteita kierrätysmuovista.

– Uudet kierrätystavoitteet vaatisivat, että EU:n alueelle saataisiin viisi uutta lajittelulaitosta ja kymmenen uutta kierrätyslaitosta näistä tuleville muoveille joka vuosi seuraavien 8–10 vuoden ajan. Tässä tahdissa ei vielä olla, Vesa Kärhä arvioi.

Tällä hetkellä alle 30 prosenttia EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten, ja kierrätysmuovilla katettiin vain kuusi prosenttia muoviteollisuuden raaka-ainetarpeesta. EU-maiden muovijätteestä 31 prosenttia päätyi kaatopaikoille ja 39 prosenttia poltettavaksi vuonna 2015. EU:n komission antaman muovistrategian mukaan vuoteen 2030 mennessä kaikkien muovipakkausten pitäisi olla kierrätettäviä.

Vastakkaisia trendejä

 Suomessa kaikki kotitalouksista kerätty pakkausmuovi menee Fortumin muovinjalostamolle Riihimäelle.

– Vaikka kotitalouksista kerätty pakkausmuovijäte on sekalaisuutensa takia yksi vaikeimmin kierrätettäviä muovijakeita, sekä Fortumin että meidän näkemyksemme on, että noin 75 prosenttia nykyisistä kotitalouspakkauksista pystyttäisiin jossain vaiheessa kierrättämään, Vesa Soini sanoo.

Pakkaa kuitenkin sekoittaa se, että tuotekehityksessä vastakkaiset kehityssuunnat kilpailevat. Kierrätyksen tehostamiseksi tuotesuunnittelussa tulisi pyrkiä keskittymään muutamiin perusmuoveihin, kun taas jätteen määrän vähentämistavoitteet vetävät kehitystä toiseen suuntaan.

– Etusijajärjestyksen mukaan jätteen määrän vähentäminen olisi ensisijaista, ja sen takia kehitetään entistä ohuempia pakkauksia, joissa on entistä vähemmän muovia. Silloin kuitenkin pakkaukseen tulee useampia kerroksia erilaisia materiaaleja, ja kierrätettävyys heikkenee.

Biohajoavat muovit ovat toinen kehityssuunta, joka haittaa kierrätystä.

– Jos biohajoavien muovien käyttö lisääntyy ja ne päätyisivät samaan kierrätysketjuun, se tuhoaisi kierrätyksen, Soini sanoo.

EU:n kiertotalouspaketissa on myös Suomen kannalta se ongelma, ettei se huomioi kunnolla uudelleenkäyttöä, joka on Suomessa laajaa ja hyvin tilastoitua.

– Jos jokainen leipomo- tai lihalaatikon käyttökierros huomioitaisiin, uudelleenkäyttö- ja kierrätysaste olisi jo nyt Suomessa 60–70 prosenttia, Soini huomauttaa.

Muovistrategia vauhdittaa kiertotaloutta

EU:n komission julkaiseman EU:n ensimmäisen muovistrategian tavoitteena on vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia ongelmia – ja samalla edistää talouskasvua ja innovointia. Strategiassa halutaan tehostaa muovin talteenottoa sekä muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä edistävää tuotesuunnittelua.

Suunnitelmien mukaan kaikkien EU:n markkinoilla olevien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi vähennetään kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta ja rajoitetaan mikromuovien tarkoituksellista käyttöä.

Muovistrategia on osa komission kiertotaloutta vauhdittavien aloitteiden pakettia.

– Kiertotalouteen siirtyminen on keskeinen osa muoviongelman ratkaisua. Muoveja korvaamalla ja niiden kierrätystä tehostamalla vähennämme ympäristöongelmia, kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta muovien tuotantoon kuluvista fossiilisista polttoaineista, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Kierrätysmuovien kysyntää halutaan edistää muun muassa kehittämällä laatustandardeja kierrätysmuoveille. Komissio aikoo myös käynnistää EU:n laajuisen kampanjan, jossa julkiset ja yksityiset toimijat sitoutuisivat käyttämään kierrätettyä muovia tuotteissaan.

Kiertotalouspaketin yhteydessä on myös tarkasteltu kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön yhteensopivuutta. Haitattomia materiaalikiertoja tulisi edistää korvaamalla haitallisia aineita, parantamalla niiden jäljitettävyyttä sekä tehostamalla niiden poistamista jätevirroista. Tiedonannolla komissio haluaa avata keskustelua lainsäädännössä tarvittavista muutoksista.

Komission tammikuussa julkaiseman aloitepaketin käsittely käynnistyi välittömästi jäsenmaissa. EU:n ympäristöministerit keskustelevat paketista maaliskuussa, ja ympäristöneuvosto antanee sitä koskevat päätelmät kesäkuussa.

 

Kuva: ScanStockPhoto

 Merien mikromuoviongelma ratkeaa vain jätehuoltoa tehostamalla

 Vesistöissä seilaa arviolta 13–15 miljoonaa tonnia muovia. Mikromuoveiksi luokitellaan läpimitaltaan alle viiden millimetrin partikkelit. Valtaosa mikromuoveista on peräisin Aasian suurista joista, joiden jätehuolto on heikosti hoidettu.

Noin miljoona tonnia vesistöjen mikromuoveista on ollut mikromuovia jo veteen joutuessaan, mutta suurin osa on alun perin isompaa muoviroskaa, joka hiutuu ajan myötä pieniksi palasiksi. Laivojen maaleja lukuun ottamatta mikromuovit ovat peräisin kuivalta maalta – arviolta 9 miljoonaa tonnia vesistöjen muoveista ei olisi koskaan päätynyt veteen, jos jätehuolto olisi kunnossa.

Mereen on päätynyt myös muoviteollisuuden raaka-ainetta, eli muovipellettejä arviolta 230 000 tonnia.

– Tällä määrällä raaka-ainetta voitaisiin tehdä kaikki Suomen muovipakkaukset, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä vertaa.

Tekstiiliperäistä mikromuovia, eli vaatteiden pesussa irronnutta nukkaa, on hieman vähemmän, noin 190 000 tonnia. Kosmetiikasta on peräisin noin 35 tonnia vesistöjen mikromuoveista.

Mikromuovien joutumista vesistöihin ehkäistään parhaiten hoitamalla rannikkoalueiden jätehuolto kuntoon etenkin kehittyvissä maissa. Jätevesien käsittelyä olisi tehostettava siellä, missä puhdistusta ei ole lainkaan. Merenkulun jätehuoltoon tulee myös kiinnittää huomiota.

 

 

 

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.