Pääkirjoitus

Jätehuollon menestystarinoita

Kaksi vuotta sitten, tuoreena Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsenenä, julistin pääkirjoituksessani vuoden 2013 myönteisyyden vuodeksi. Toivoin, että etsittäisiin enemmän ratkaisuja kuin ongelmia ja nähtäisiin ennemmin mahdollisuuksia kuin esteitä. Nyt, yhdistyksen tuoreena puheenjohtajana, voin jätealan puolesta ylpeyttä tuntien todeta, että kahden vuoden aikana on tapahtunut valtavasti myönteisiä asioita.

EU:n komission kuuluisa Kiertotalouspaketti laajensi jätehuollosta kiinnostuneiden kenttää uusiin ulottuvuuksiin. Alalla riittää tekemistä, jätteistä riittää vielä monille ja vaihtelu on virkistävää, joten kaikki uusiin ratkaisuihin pyrkivät aloitteet ovat tervetulleita. Yritysten huomion kiinnittäminen uudenlaisten palvelukonseptien tukemina tuotantonsa raaka-ainetalouden ja jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksiin on yksi kiertotalousilmiön suurimmista välierävoitoista. Tällä saralla sekä Sitra että Motiva ovat tehneet uraauurtavaa työtä. Lisäksi lukemattomat yritykset kehittävät toimintaansa ja prosessejaan, vaikkeivät tulokset uutisotsikoissa ja seminaareissa näykään.

Yksi jätealan julkisen tutkimuksen menestystarinoista alkoi viime vuonna, kun pitkä suunnitteluprosessi sai onnellisen lopun ja materiaalien arvovirtoja ja liiketoimintamahdollisuuksia tutkiva ARVI sai Tekes-rahoituksen. Laaja yhteistyö on sujunut loistavasti. Toinen kansallisesti merkittävä julkisen tutkimuksen tarina on vasta johdantoluvussa, mutta toiveet noin 15 miljoonan EU-tukieuron saamiseksi Suomeen LIFE IP -hankkeeksi toteuttamaan valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita ovat vahvat.

Kunnat ovat vieneet jätteiden loppukäsittelyn parhaalle mahdolliselle tasolle investoimalla moderneihin polttolaitoksiin. Jätehuollon luottamustehtävänä on huolehtia materiaaleista, jotka on haitallisuutensa vuoksi poistettava materiaalikierrosta tai jotka eivät muista syistä kelpaa kulutuksen kiertoihin. Lisäksi se palauttaa vielä hyödynnettävissä olevia raaka-aineita takaisin kulutukseen. Suomi voi olla ylpeä viime vuosien kehityksestä, jonka lainsäädäntö ja alan toimijat ovat yhdessä mahdollistaneet. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää luonnonvarojen polttamista, jotta materiaalit saadaan aineena kiertoon. Niin kauan kuin tuotesuunnittelua ja tuotteiden tuotantoketjuja ei ole optimoitu takaamaan tuotteiden sisältämille raaka-aineille markkinoita ja korkeaa laatua niiden elinkaaren päätyttyä, tarvitaan myös loppukäsittelyä. Kotimaisen polttokapasiteetin riittävyydestä tai ylikapasiteetista spekuloidaan, mutta jälkiviisauden sijaan kannattaa keskittyä katsomaan eteenpäin.

ICT-teknologia kehittyy huimaa vauhtia, joten mitä kaikkea tulemmekaan vielä näkemään työuramme aikana? Jos ei suomalaisten maksukykyä ja -halukkuutta lasketa, vain mielikuvitus on rajana: Marimekko-kuosiin puettuja älyroska-astioita ja Angry Birds -kuvioituja älyroskapusseja? Ne keräisi joka ovelta moduuliajoneuvo, joka hoitaisi samalla kirje- ja pakettijakelun, ostoskassitoimitukset ja valmisruokapalvelun. Ajoneuvo tulisi paikalle älyroska-astian ilmoitettua täyttymisestään ja kysyttyään ensin koneiden netin kautta toista mielipidettä jääkaapilta. Pussit vietäisiin materiaalitehtaaseen, joka tuottaisi raaka-aineista uusia puhtaita kemikaaleja, ravinteita ja raaka-aineita tuotannon kulloisiinkin tarpeisiin. Haitalliset aineet ja ne materiaalit, joille ei olisi kysyntää, muunnettaisiin energiaksi prosessissa, joka ottaisi talteen hiilidioksidin ja saostaisi sen betoniteollisuuden raaka-aineeksi. Teollisuuden prosessit seurustelisivat netissä ja hoitaisivat itsenäisesti tarjouskilpailut sivutuotteista ja ylijäämämateriaaleista. Huisia, eikö totta? Ja kaikki tuo olisi jo teknisesti toteutettavissa.

On kunniatehtävä päästä puheenjohtajaksi yhdistykseen, jolla on monikymmenvuotinen historia, mutta joka on samalla uudistunut toimintaympäristön mukana. Yhdistys on toteuttanut vuosi vuodelta suositummat Jätehuoltopäivät jo 28 kertaa. Tämä vuonna menestys jatkuu kiertotalousteeman imussa. Jätteet ovat tuskin koskaan ennen olleet näin merkittävä osa ympäristöpoliittista keskustelua ja uusien liiketoimintapotentiaalien metsästyskenttää.

Hyvää alkanutta vuotta!
Tuuli Myllymaa
Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kaikki kentät on pakollisia.