Jätehuollon tarkoitus on pitää ympäristö siistinä

Jätehuoltoyhdistyksen uusin kunniajäsen, Molok Oy:n perustaja Veikko Salli soisi, ettei jätehuoltoala unohtaisi perusasioita.

Teksti: Katariina Krabbe

Veikko Sallin idea jätteiden syväkeräysjärjestelmästä oli muhinut jo vuosia, ennen kuin hän vuonna 1991 perusti Molok Oy:n.

Veikko Salli
Veikko Salli perusti Molok Oy:n vuonna 1991.

– Minulla oli 1980-luvulla hotelli Kankaanpäässä ja jätelava pihalla, eikä se oikein toiminut. Siitä syntyi ajatus, että jätteet pitäisi voida heittää kaivoon, mutta kauemmin kesti keksiä, miten ne saataisiin kaivosta pois, hän kertoo keksintönsä alkuvaiheista.

Salli tutustui myös jätealaan ennen Molok Oy:n perustamista.

– Huomasin, että kunnissa tehtiin valtavasti tutkimus- ja kehitystyötä jätehuoltoon liittyen, joten ajattelin että kaikki on alalla varmaankin jo valmista. Edellisen laman aikana poltin kuitenkin päreeni ja päätin sittenkin lähteä toteuttamaan ideaani.

Sallilla oli suhteita tiehallintoon, ja hän sai myytyä 58 Molokia tienvarsien taukopaikoille ennen kuin ainuttakaan syväkeräyssäiliötä oli valmistettu.

– Mieltä lämmitti, kun pari kuukautta ensimmäisten Molokien asennuksen jälkeen Maaningan tiemestari soitti ja sanoi että pönttöni toimivat ja tilasi saman tien 12 lisää. Ensimmäiset pari vuotta asensimme tienvarsille syväkeräyssäiliöitä, ja useimmat niistä ovat paikoillaan vieläkin. Samalla roskaamisesta syytetyt autoilijat saivat synninpäästön, kun tienvarret pysyivät entistä siistimpinä.

Tunnettu brändi

25 vuodessa Molok Oy kasvanut kansainväliseksi yritykseksi, jolla on toimintaa yli 30 maassa. Syväkeräysjärjestelmiä myydään ympäri maailman. Pohjoisimmat Molokit löytyvät Utsjoen takaa, eteläisimmät Etelä-Afrikan eteläisimmästä kärjestä. Molokeihin voi törmätä Intiassa tai vaikka Uudessa-Seelannissa. Tällä hetkellä suurin vientimaa on Kiina.

– Olemme todellisuudessa piskuinen yritys verrattuna brändimme kokoon. Brändimme on erittäin tunnettu maailmalla, jopa niin tunnettu, että Molokista on tullut syväkeräysjärjestelmiä kuvaava yleisnimi. Saammekin jatkuvasti uusia kontakteja, kun joku googlaa Molokin ja päätyy nettisivuillemme.

Miten tämmöinen temppu sitten tehdään?

– Kovalla työllä, Salli vastaa.

– Ja sillä että systeemi toimii ja loppukäyttäjä, eli tavallinen kuluttuja tykkää.

– Mitään pikavoittoja maailmalta ei ole luvassa, vaan on aivan oikeasti perehdyttävä kunkin maan liiketoimintakulttuuriin. Vaikka jäte on jätettä kaikkialla ja ihmiset ihmisiä, hallintomallit vaihtelevat. Kehittyvissä maissa tulee helposti takkiin, jos ei ymmärrä kenellä toimeenpanovalta ja rahat todellisuudessa ovat.

Molok on koko olemassaolonsa ajan satsannut laatuun ja tuotekehitykseen.

– Parikymmentä vuotta sitten asennetut Molokit ovat yhä käytössä ja kuin uusia. Pystymme siis käytännössä myymään Molokin yhteen paikkaan vain kerran, mutta kyllä maailmaan tuotteitamme silti mahtuu yllin kyllin.

Laadulla pystytään myös peittoamaan kopiot.

– Olemme käyttäneet vuosikausia detaljien kehittämiseen: miten säkki aukeaa, millaisella köydellä se on kiinnitetty ja miten se on kiinnitetty. Monilla alueilla halutaan kovia säiliöitä, koska ajatellaan ettei säkki voi kestää, mutta tosiasiassa säkki kestää paremmin. Jostain syystä yksikään kopio ei ole silti ole yhtä kestävä kuin alkuperäinen Molok.

47 vuotta ympäristön parissa

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Veikko Salli toimii yhä Molokin hallituksessa, vaikka onkin jo luopunut hallituksen puheenjohtajuudesta. Yrittäjäurallaan hän on ollut tekemisissä ympäristöasioiden kanssa 47 vuoden ajan. Jätehuoltoalalle hän suosittelisi keskittymistä oleelliseen.

– Jätehuollon tehtävänä on edelleenkin pitää ympäristö siistinä ja terveellisenä. Ei päätarkoitus ole miettiä kymmeniä eri jätelajeja ja kierrättämistä kierrättämisen vuoksi. Jätteen määrän vähentäminen on tärkeintä, ja siinä pakkausteollisuus on avainasemassa.

Salli muistaa hyviä esimerkkejä, miten asioita voi tehdä fiksummin:

– Kuka enää pystyy edes käsittämään, että kahvipaketin ympärillä oli ennen pahvikotelo. Tai että alumiinitölkit tai muovipullot olivat panttijärjestelmän ulkopuolella?

Jätealan pysyviä ongelmakohtia ovat eri tahojen ja intressiryhmien erilaiset näkemykset, joita on vaikea sovittaa yhteen. Yhteisten mittareidenkin löytäminen on osoittautunut vaikeaksi.

– Loppujen lopuksi euro on aika hyvä mittari kaikkeen, sillä kun euroja kuluu, jotain myös tehdään, ja kaikki tekeminen kuluttaa myös ympäristöä.

Sallin mielestä alalla on paljon myös idealismia, joka on kaukana tavallisten ihmisten arjesta.

– Minusta on hyvä, että jätepisteitä sijoitetaan kauppojen yhteyteen, sillä eihän jäte kotona kasva vaan ainahan se kannetaan kaupasta kotiin. Jostain syystä jätettä tuntuu kuitenkin olevan vaikeampi kantaa, vaikka vähemmänhän se painaakin kuin kauppakassi.

Salli ei kuitenkaan halua osoittaa kuluttajia syyttävällä sormella. Järjestelmää pitää kehittää ihmisten ehdoilla, ja esimerkiksi roskainen ympäristö kertoo vain siitä, että järjestelmä ei toimi.

– Esimerkiksi Singaporessa saa roskaamisesta sakkoja, mutta silti siellä on roskia joka puolella. Helsingin kaupunki teki kymmenen vuotta sitten tutkimuksen, jossa selvisi, että roskaisuuden takana oli yksinkertaisesti riittämätön roskiskapasiteetti ja päätti lisätä sitä. Liian täydet roskikset esimerkiksi puistoissa roskaavat ympäristön hyvin nopeasti.

Vaikka Salli on luovuttanut jo päävastuun Molokista seuraajilleen, pelkästään golfaamiseen hän ei ole vieläkään keskittynyt. Viime aikoina häntä on työllistänyt Hankoon rakennettu Suomen suurin veneiden talvisäilytyshalli.

– Minussa on edelleen se vika, että kun huomaan jossakin jonkin puutteen, haluan ratkaista sen.

 

 

 

 

 

 

 


Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.