Mitä on materiaalitehokkuus?

Asiantuntija Tommi Lehtisalo Motivasta vastaa:

Tommi Lehtisalo.  (Kuva: Kimmo Haimi)
Tommi Lehtisalo. (Kuva: Kimmo Haimi)

Materiaalitehokkuus on kilpailukyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana.

Materiaalitehokkuus on järkevää jo pelkästään taloudellisista syistä. Se vähentää materiaalikustannuksia, lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Materiaalien tehokas käyttö vähentää ympäristövaikutuksia ja mahdollistaa luonnonvarojen riittävyyden.

Massapohjainen ’vähemmästä enemmän’ -ajattelu ei yksin riitä materiaalitehokkuuden kehittämisen lähtökohdaksi. Vaikka tietyn materiaalin käyttö vähentyisi, muut kustannukset ja ympäristövaikutukset voivat kasvaa, jolloin materiaalitehokkuus ei todellisuudessa parane. Eri materiaaleilla saattaa olla hyvinkin erilaisia kustannus- ja ympäristövaikutuksia samassa mittayksikössä tarkasteltuna.

Materiaalitehokkuutta on mahdollista kehittää monilla eri tasoilla. Valtakunnallisella tasolla voidaan parantaa kansantalouden materiaalitehokkuutta. Alueellisella tasolla materiaalien tarkoituksenmukaista käyttöä voidaan vauhdittaa esimerkiksi teollisilla symbiooseilla, jolloin yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Yksittäisissä tuotteissa ja palveluissa tuotesuunnittelu ja -kehitys nousevat tärkeään rooliin.

Motiva on kehittänyt mallin yritysten materiaalien käytön tehostamiseen. Vuosina 2014–2015 Suomessa tehdyt materiaalikatselmukset ovat osoittaneet, että materiaalien käyttöä on mahdollista tehostaa tuntuvasti. Niissä havaittu säästöpotentiaali oli yksittäiselle yritykselle keskimäärin noin miljoona euroa vuositasolla.

Materiaalitehokkuuden vaikutus ilmastoon on jäänyt myös suhteellisen vähälle huomiolle. Käytännön yritystason tehostamistoimet ja uuden teknologian käyttöönotto vähentävät suoraan ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Materiaalitehokkuuden tuleekin jatkossa entistä enemmän sisältyä ilmastostrategian toteuttamisen peruspilareihin.

Yksittäisten tuotantolaitosten sisäisten materiaali- ja tuotevirtojen arvottamisessa ja optimoinnissa riittää vielä työsarkaa kaikilla toimialoilla. Myös kunnilla on mahdollisuus toimia materiaalitehokkaasti esimerkiksi rakennushankkeissa. Materiaalitehokkuuden parissa tehty työ saa jatkossa entistä enemmän painoarvoa niin yrityksissä kuin kunnallisella tasolla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kaikki kentät on pakollisia.