Kuntapuolen edunvalvoja

Teksti: Katariina Krabbe

Jätelaitosyhdistyksen pitkäaikainen toimitusjohtaja Markku Salo on Jätehuoltoyhdistyksen tuorein kunniajäsen. Yhdyskuntajätehuollon kehitys on ollut huima menestystarina, mutta kuljetusten järjestämiskysymys hiertää yhä.

MarkkuSaloTammikuun lopussa tavatessamme Markku Salo on ehtinyt treenata eläkkeellä oloa kuukauden verran lomallaan, vaikka virallisesti eläkepäivät koittavat vasta maaliskuussa.

– Pikku hiljaa olen jäämässä keskeisten kähinöiden ulkopuolelle. Alan seuraamista aion kuitenkin jatkaa, ja jos joku kysyy, voin jotain pientä konsultointiakin tehdä. Pääasiassa aika kulunee kuitenkin vanhaan taloon, vanhaan veneeseen ja vanhaan kesämökkiin liittyvissä projekteissa.

Ura jätehuollon parissa alkoi jätehuoltoaiheisesta diplomityöstä vuona 1980, vaikka vesitekniikan opintoihin TKK:lla kuului vain parin kurssin verran jätehuoltoa.

– Aloittaessani VTT:llä diplomityöntekijänä jätehuoltolaki oli juuri annettu, ja kuntien yhteistyötä alettiin miettiä. Ympäristöministeriölle tekemässäni diplomityössä laskin matemaattisella mallilla teoreettisesti, mikä olisi taloudellisesti kannattava malli.

Tuolloin Suomessa oli toistatuhatta kaatopaikkaa, joka kunnassa keskimäärin kolme. Lähes kaikki jäte meni kaatopaikoille, ja kaatopaikkakäsittelyä haluttiin keskittää.

– Kaatopaikoilla ei tuolloin vielä ollut edes valvontaa, mutta1980-luvulla sitä alettiin vaatia. Vielä 1960- ja -70-luvuilla kaatopaikoilla pantiin tarkoituksella roskia tuleen, jotta saatiin TILAA JA rottakantoja vähenemään. Kaatopaikat aiheuttivat aikamoisia ympäristöongelmia.

VTT:n tutkijana vierähti useampi vuosi, mutta sitten Salo sai tarpeekseen ja lähti useaksi vuodeksi kehitysprojekteihin, projektipäälliköksi Afrikkaan ja myöhemmin vielä Vietnamiin.

– Tympäännyin jätehuoltoalan ainaiseen riitelyyn. Vesi- ja yhdyskuntatekniikan puolella sai tehdä oikeita insinöörinhommia.

Jätelaitosyhdistys perustettiin vuonna 1996, ja jätehuoltoalan todellisuus oli ulkomailla unohtunut sen verran, että Markku Salo hakeutui heti seuraavana vuonna sen toimitusjohtajaksi. Parinkymmenen vuoden aikana JLY:n jäseniksi ovat liittyneet lähes kaikki Suomen kuntien yhdyskuntajätetoimijat.

Alan kehitys on tänä aikana ollut hurjaa, ja viime vuosina vain kiihtymään päin. Maailma ei kuitenkaan ole valmis, vaan tekemistä jäi vielä seuraajillekin.

– Kyllä jätehuollon kehitys on kokonaisuutena ollut aikamoinen menestystarina. Kun biojätteen käsittely on tuplaantunut ja energiahyödyntämiseen satsattu, kaatopaikalle menee enää pari prosenttia jätteistä.

Yksi ainoa pettymys Salolla on mielessä:

– Yhdyskuntajätteen kuljetusten järjestämiseksi on yritetty saada järkevä, keskitetysti kunnan toimesta järjestetty malli aikaiseksi jo yli 30 vuoden ajan, mutta aina se on poliitikkojen käsittelyssä jyrätty. Insinöörijärjellä ei voi ymmärtää kiinteistönhaltijakohtaista järjestämistä. Ulkomaiset kollegatkin pyörittelevät sille aina päätään. Oli katkera pettymys, kun Vanhasen hallitus veti pitkästi jätelakityöryhmässä valmistellun, perustellun esityksen pois. Ei siinä kuntalaisten ja veronmaksajien etua ajateltu, mutta politiikassahan ei aina näytä olevan järkeä.

Salo pitää kummallisena, että keskustelu aina kulminoituu yhdyskuntajätehuoltoon, vaikka sen osuus kaikista jätteistä on vain kolmen prosentin luokkaa.

– On outoa, että tätä pientä osuutta emme saa hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Ympäristöministeriö asian ymmärtäisikin, mutta kilpailuvirasto ei ymmärrä, että kunnan järjestämät palvelut mahdollistavat aidomman kilpailun.

Jätehuoltoyhdistys on Jätelaitosyhdistystä vanhempi yhdistys, ja sen roolia alan kokoavana voimana Salo kiittää.

– Jätehuoltopäivät on aina ollut hyvä keskustelufoorumi. Täytyy muistaa, että suurin osa yksityisenkin puolen toimijoista on hyviä yhteistyökumppaneitamme. Kuntien tehtävänähän on toimia jätteenkäsittelyn ja kuljetusten järjestelijänä, ja käytännössä julkiset palvelut tuotetaan pääosin kilpailuttamalla yksityisiä palveluntarjoajia. Pitkäjänteinen sopiminen on antanut paljon mahdollisuuksia monille toimijoille. Esimerkiksi kaiken kuljetuksen ja käsittelystäkin ison osan hoitavat yksityiset yritykset.

JHY:n kunniajäsenyys tuli Salolle täytenä yllätyksenä.

– Vasta kun Tuuli Myllymaan puhuessa Isoahon Simo alkoi taputella Jätehuoltopäivillä selkään, tajusin mistä on kysymys. En ole koskaan ollut yhdistyksen hallituksessa, mutta Jätehuoltopäiville olen yleensä osallistunut ja aina olen tullut puhumaan, kun on pyydetty.

 

 

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kaikki kentät on pakollisia.