Valtakunnallinen jätesuunnitelma

Teksti: Hanna Salmenperä ja Kirsi Merilehto, Suomen ympäristökeskus SYKE

Ympäristöministeriön asettama työryhmä seurasi jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista väliarviointien avulla. Uusin raportti kertoo tilastotietojen avulla, kuinka jätesuunnitelman tavoitteissa on edistytty ja missä asioissa on parantamisen varaa.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma antaa Suomen jätehuollolle suuntaviivat. Yksinään suunnitelman ohjausvaikutus ei ole erityisen vahva, mutta yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa suunnitelma viitoittaa tietä kestävälle jätehuollolle. Suomen jätelainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi jätesuunnitelman toisen seurantakauden aikana. Toimijoiden varautuminen säädösmuutoksiin on vaikuttanut myös jätealan kehitykseen.

Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut, mutta kokonaisjätteestä sen määrä on vain 3 prosenttia. Kuva: ScanStockPhoto
Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut, mutta kokonaisjätteestä sen määrä on vain 3 prosenttia. Kuva: ScanStockPhoto

Jätemäärät ovat kasvaneet

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on vakiinnuttaa yhdyskuntajätemäärä 2000-luvun alun tasolle, 2,4 miljoonaan tonniin vuodessa. Sen jälkeen jätemäärän tulisi kääntyä laskuun vuoteen 2016 mennessä. Tavoite näyttää jäävän saavuttamatta, sillä yhdyskuntajätemäärä oli vuonna 2012 yli 2,7 miljoonaa tonnia. Jätemäärien kasvua on hillinnyt vain talouden taantuma vuosina 2009 ja 2010. Yhdyskuntajätteiden määrä kokonaisjätemäärästä on vajaa kolme prosenttia.

Myös Suomen kokonaisjätemäärä on jatkanut kasvuaan. Jätemäärä on kasvanut vuoden 2004 tasosta vuoteen 2011 lähes 47 prosenttia. Valtaosa kasvusta selittyy kaivosjätteen määrän lisääntymisellä. Yksikin uusi kaivos nostattaa kokonaisjätemäärää selkeästi. Yli 90 prosenttia jätekertymästä on peräisin kaivannaistuotannosta ja louhinnasta sekä tehdasteollisuudesta.

Vaarallisten jätteiden määrä on vähentynyt vuodesta 2004 vuoteen 2011 lähes 60 prosenttia. Eniten vaarallisten jätteiden määrä vähentynyt tehdasteollisuudessa. Kaivannaistoiminnan osalta vähenemä selittyy osin tilastointikäytäntöjen muuttumisella.

Materiaalitehokkuuden kehittyminen

Jätesuunnitelman seurantaan valittujen materiaalitehokkuusindikaattoreiden mukaan kehitys on ollut myönteistä. Suomen talouden materiaali-intensiteetti on ollut 2000-luvulla lievästi laskeva. Bruttokansantuote on kasvanut enemmän kuin luonnonvarojen käyttö.

Suunnitelman tavoitteena on yksityisen kulutuksen kohdistaminen ekotehokkaisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä asumisen jätteen määrän väheneminen. Tätä on mitattu yhdyskuntien jäteintensiteetin avulla. Vaikka kotitalouksien reaaliset kulutusmenot ovat kasvaneet 2000-luvulla, ei kulutus ole kohdistunut sellaisiin hyödykkeisiin, jotka olisivat kasvattaneet yhdyskuntajätemäärää.

Johtopäätösten tekeminen on kuitenkin vaikeaa, koska seurannan käytössä on ollut vain muutaman vuoden tilastotiedot. Valitut seurantaindikaattorit eivät myöskään kuvaa hyvin materiaalitehokkuutta. Indikaattoreita kehitetäänkin parhaillaan sekä EU-laajuisesti että kansallisesti Tilastokeskuksessa.

Jätteiden hyödyntämisen edistyminen

Jätesuunnitelman tavoitteena on kierrättää vuonna 2016 syntyvästä yhdyskuntajätteestä puolet, josta 20 prosenttia tulisi saavuttaa kompostoinnilla tai mädätyksellä. Vuonna 2012 yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli 34 prosenttia, josta kompostonnin ja mädätyksen osuus oli 12 prosenttia. Tasossa ei viime vuosina ole tapahtunut suuria muutoksia.

30 prosenttia yhdyskuntajätteestä tulisi tavoitteen mukaan hyödyntää energiana. Tämä tavoite jo saavutettu: vuonna 2012 poltettiin 34 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Jätehuollon haasteena onkin, miten kierrätyskelpoinen osa jätteestä saadaan ohjattua polton sijaan kierrätykseen.

Tehdasteollisuuden kaikista jätteistä hyödynnetään joko materiana tai energiana nykyään merkittävä osa. Kaivannaistoiminnan ja rakentamisen mineraalijätettä on viime vuosina ohjautunut materiana hyödyntämiseen edellisvuosia enemmän.

Jätesuunnitelman tavoitteena on, että rakentamisen jätteistä hyödynnetään vähintään 70 prosenttia materiaalina ja energiana. Tilastoinnin ja laskentamenetelmien puutteiden vuoksi talonrakentamisen hyödyntämisprosenttia ei ole kyetty seuraamaan.

Jätesuunnitelman tavoitteena on, että teollisuuden ja kaivannaistuotannon jätteillä korvattaisiin viisi prosenttia luonnonsoraa ja kalliomursketta. Tavoite jää saavuttamatta. Suhteutettuna tierakentamisessa käytettyjen materiaalien kokonaismäärään, jäi sivutuotteiden osuus vuonna 2012 0,4 prosenttiin. Lisätoimia tarvitaan siten tavoitteen saavuttamiseksi.

Aloitteita ja tarpeellisia jatkotoimia

Alueellisesti ja valtakunnallisesti on käynnistetty useita aloitteita ja toimia kierrätyksen lisäämiseksi. Kierrätystavoitteita on sisällytetty Valtioneuvoston asetukseen jätteistä. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista toivotaan tehostavan myös kierrätystä orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä. Ympäristöministeriö rahoittaa kierrätystä edistäviä kokeilu- ja kehittämishankkeita vuosina 2012–2016.

Kierrätyksen lisäämiseksi tarvitaan erotteluteknologiaa, tuoteideoita ja jätettä raaka-aineena käyttäviä yrityksiä. Uusien kierrätysinnovaatioiden synnyttäminen voisi olla seuraavan valtakunnallisen jätesuunnitelman painopiste.

Jätteiden tilastointi ei kaikilta osin tuota riittäviä tietoja valtakunnallisen jätesuunnitelman seurantaan. Esimerkiksi rakennus- ja pakkausjätteiden kokonaismäärien ja hyödyntämisen arvioinnissa on puutteita. Myös materiaalitehokkuuden tilastointia pitää kehittää.

Jätesuunnitelmaa laadittaessa on suunniteltava myös sen seuranta. Näin varmistetaan, että seuranta kuvaa mahdollisimman hyvin suunnitelman toteutumista.

Lisätietoa:
Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto/Jatesuunnittelu/Valtakunnallisen_jatesuunnitelman_seuranta

 

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.