ISWA oli esillä kevätkokouksessa

HermannKollerTeksti: Katariina Krabbe

Hermann Koller esitteli ISWA:n toimintaa Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä.

Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokous pidettiin HSY:n tiloissa Helsingissä 7. toukokuuta.   ISWA:n itävaltalainen toimitusjohtaja Hermann Koller saapui Helsinkiin varta vasten kertoakseen ISWA:n toiminnasta Jätehuoltoyhdistyksen jäsenille.

ISWA eli International Solid Waste Association on vuonna 1970 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii edistämään kestävän kehityksen mukaista jätehuoltoa. Sillä on jäseniä 97 maassa.

– ISWA on ainut kansainvälinen jätehuoltoon liittyvä organisaatio, joka yhdistää kunnallisen ja yksityisen sektorin sekä alan tutkimuksen, Koller sanoo.

ISWA:n jäsenprofiili on saman tyyppinen kuin Jätehuoltoyhdistyksen Suomen mittakaavassa. On siis hyvin luontevaa, että juuri JHY on ISWA:n kansallinen jäsen Suomesta, vaikka näin onkin ollut vasta reilun vuoden ajan.

Kansallinen jäsen toimii omassa maassaan ISWA:n edustajana ja voi käyttää äänioikeuttaan ISWA:n yleiskokouksissa. Kansallisia jäseniä on yhteensä 41.

– Kansallisilla jäsenillä on myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan, kun esimerkiksi EU pyytää meiltä lausuntoja.

ISWA järjestää vuosittain valtavan määrän erilaisia tapahtumia, workshopeja ja projekteja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi kolmipäiväiseen maailmankonferenssiin osallistuu vuosittain noin 1 500 osallistujaa.

ISWA:n pääkonttori muutti noin kuusi vuotta sitten Kööpenhaminasta Wieniin, ja siitä lähtien Koller on toiminut toimitusjohtajana. Toimintaa pyöritetään yhdeksän hengen voimin.

– Ostamme toki paljon palveluja ulkopuolelta. ISWA:lla on kymmenen eri työryhmää, joissa kussakin toimii alansa parhaita asiantuntijoita maailmassa. Vaikka työryhmät kokoontuvatkin vapaaehtoispohjalta, erityisprojekteihin tarvittavaa osaamista ostamme mielellämme työryhmien jäseniltä, ja siitä työstä maksamme myös palkkioita.

Kansalliset jäsenet saavat nimittää kuhunkin työryhmään maksimissaan kaksi edustajaa, joten Jätehuoltoyhdistyksenkin jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan työryhmiin.

– Lisäksi järjestämme mielellämme tapahtumia yhteistyössä kansallisten jäsenien kanssa. Esimerkiksi Suomessa on paljon asiantuntemusta siitä, miten jätteestä saadaan energiaa, joten voisimme hyvin järjestää vaikkapa tähän aiheeseen liittyvän opintomatkan. Ehkä maailmankonferenssikin voitaisiin järjestää joskus Suomessa, Koller uskoo.

ISWA julkaisee kahta korkeatasoista lehteä. Kaupallisempi Waste Management World sisältää kansantajuisia asiantuntija-artikkeleita ja Waste Management & Research on tieteellinen, korkean julkaisukynnyksen julkaisu. Molemmat ovat alallaan hyvin tunnettuja.

Nettisivujen kautta pääsee käsiksi tietokantaan, jossa on yli 2 000 julkaisua. Vaikka tietokannan julkaisut näyttävät lukituilta, niihin pääsee käsiksi rekisteröitymällä.

– Tietokanta on ilmainen kaikille, mutta haluamme saada käyttäjien yhteystiedot promotaksemme heille ISWA:a ja sen jäsenyyttä. Meillä on vankka jäsenpohja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta tarkoituksemme olisi saada lisää jäseniä myös muualta maailmasta. Maksukynnys karsisi tietokantamme käyttöä nimenomaan kehittyvissä maissa, Koller uskoo.

Vaikka kehitys jätehuoltoalalla on ollut valtavaa eurooppalaisesta näkökulmasta viimeisen 25 vuoden aikana, maailmanlaajuisesti painitaan yhä samojen ongelmien kanssa kuin ISWA:n perustamisaikoina 45 vuotta sitten.

– Kehitysmaissa jätehuoltoa saatetaan yhä pitää luksusongelmana, joko ratkaistaan, kun tärkeämmät asiat on hoidettu. Jätteiden käsittelyn vaikutus ihmisten terveyteen oli yksi ensimmäisiä huolenaiheita ISWA:a perustettaessa, ja monin paikoin se on oleellinen kysymys edelleenkin, samoin kuin ympäristön saastuminen.

Kollerilla itsellään on vankka tausta jätehuollon alalta yli 25 vuoden ajalta. Ympäristöalan tutkinnon Wienin yliopistossa suoritettuaan hän on toiminut muun muassa jätealan konsulttina sekä ollut mukana käynnistämässä tuottajavastuuseen perustuvaa pakkausten kierrätysjärjestelmää Itävallassa. Itävallan lainsäädäntö on tältä osin EU-lainsäädäntöä tiukempaa, ja Itävalta on ollut pakkauskierrätyksen edelläkävijä. Ennen ISWA-pestiä Koller on toiminut myös muovinkierrätysyrityksen toimitusjohtajana.

– Olen ollut jätehuoltoalalla niin kauan, että voi sanoa, että olen ennemminkin osa ongelmaa kuin ratkaisu siihen, hän nauraa.

 

 

 


 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.