Laitetaan kiertotalouden rattaat pyörimään

CamillaWiikIhminen muokkaa elinympäristöään voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Teollisesta vallankumouksesta alkanut väestöräjähdys uhkaa rajallisia raaka-ainevaroja ja ravinnontuotannon riittävyyttä. Ilmastonmuutos aiheuttaa kasvavaa huolta ihmisen toiminnan vaikutuksista ilmakehään.

Ongelmien sijaan meidän on etsittävä ratkaisuja. Vaiheittainen siirtyminen kiertotalouteen tarjoaa positiivisen näkökulman ja arvokkaita ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin.

Tällä hetkellä globaalisti peräti 90 prosenttia tuotannossa käytetyistä raaka-aineista päätyy jätteeksi. Suomessa jää hyödyntämättä vuosittain sekajätteen mukana arviolta 400 000 tonnia biojätettä, 140 000 tonnia muovia ja 42 000 tonnia metalleja. Riihimäelle vuoden 2016 lopulla valmistuva Ekokemin Kiertotalouskylä vie suomalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyn näiden materiaalivirtojen osalta uudelle tasolle.

Kolmen jätteitä hyödyntävän jalostamon muodostama kokonaisuus on askel kohti yhteiskuntaa, jossa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi ja jossa toisen jäte on toisen raaka-aine. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteestä saadaan materiaalina kiertoon puolet. Loput jätemassasta hyödynnetään energiana, jolloin hyötykäyttöaste nousee kokonaisuudessaan 96–98 prosenttiin.

Kiertotalouskylään vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä erotellaan aluksi Ekojalostamossa noin 37 prosenttia biojätettä, 7 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Kylään rakennettava biojalostamo on valmistuessaan Suomen ensimmäinen sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä käsittelevä biotehdas. Biokaasuprosessissa erotellusta biojätteestä tuotetaan biokaasua, josta jalostetaan edelleen paitsi sähköä ja kaukolämpöä, hyvin todennäköisesti myös liikenteen polttoainetta.

Ekojalostamossa erotellut muovit puolestaan ohjataan Suomen ensimmäiseen muovijalostamoon, joka on suunniteltu ja mitoitettu suomalaisissa kotitalouksissa ja yrityksissä syntyville muovijätteille. Jalostamoon ohjataan myös kotitalouksien muovipakkaukset, joiden erilliskeräys alkaa vuoden 2016 vaihteessa valtakunnallisesti. Muovijalostamossa muovit lajitellaan, pestään ja jatkojalostetaan. Muovijalostamo tuottaa uusiomuovia erilaisia muovituotteita valmistavan teollisuuden raaka-aineeksi. Uusiomuovilla korvataan neitseellistä muoviraaka-ainetta. Uusiomuovin hyödyt syntyvät ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita.

Taloutemme kannalta on parempi kehittää omia, kotimaisia keräys-, lajittelu- ja kierrätysmenetelmiä sen sijaan, että kuljettaisimme esimerkiksi kerätyn muovin bulkkitavarana ulkomaille jalostettavaksi. Kotimainen kierrätysvaihtoehto takaa, että arvokas materiaali on suomalaisten yritysten käytettävissä.

Riihimäelle kohoava Kiertotalouskylä on paitsi investointi Kiertotalouteen ja ympäristöön, myös työllistäjä. Rakennusvaiheessa kylä työllistää 160 henkilöä, ja valmiissa kylässä on arviolta 40 työpaikkaa.

Camilla Wiik
Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen jäsen

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.