Kierrätysasteen nostaminen erilliskeräystä laajentamalla

Vaikutukset ympäristöön ja kustannuksiin

Teksti: Joni Kemppi

Pirkanmaan jätehuollolle tehty elinkaariselvitys paljasti, että hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteen laajentaminen nykyisestä kaikille kiinteistöille voisi jopa kasvattaa jätehuollon kokonaisympäristökuormaa ja samalla nostaa jätemaksuja huomattavasti.

Suomi on sitoutunut EU:n yhteisiin kierrätystavoitteisiin, joiden mukaan Suomen olisi saavutettava 50 prosentin kierrätysaste yhdyskuntajätteille vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi on esitetty kunnianhimoista 65 prosentin kierrätysastetavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Suomi laahaa jälkijunassa tavoitteiden saavuttamisessa, joten radikaalit toimenpiteet yhdyskuntajätteiden keräykseen ja käsittelyyn liittyen ovat tarpeen. Yksi suunnitelluista toimenpiteistä on kiinteistöiltä erilliskerättävien hyötyjätteiden –biojätteen, metallin, lasin, kartongin, paperin ja muovin – erilliskeräyksen laajentaminen.

Kierrätyasteiden nostaminen erilliskeräystä laajentamalla: Vaikutukset ympäristöön ja kustannuksiin
Kuva: Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Selvitin ympäristötekniikan diplomityössä elinkaarimallinnuksen keinoin, miten erilliskeräyksen velvoiterajan laajentaminen vaikuttaisi ympäristökuormitukseen ja kustannuksiin. Mallinsin ympäristövaikutuksia ilmastonlämpenemisen näkökulmasta kasvihuonekaasupäästöinä ja kustannuksia jätehuoltoyhtiölle aiheutuvien kustannusten näkökulmasta. Työn taustamateriaalina käytin elinkaarimallinnusaineistoa, jota LCA Consulting oli kerännyt ja tuottanut Pirkanmaan Jätehuollon toimialueelta.

Tarkastelin erilliskeräyksen laajentamisen vaikutuksia kahdessa erityyppisessä Pirkanmaan kunnassa: Tampereella, joka on suuri, tiivis kaupunki ja Mänttä-Vilppulassa, joka on pieni, harvaanasuttu kunta. Ilmastonlämpenemisvaikutukset ja kustannukset laskettiin nykytilalle sekä kahdelle vaihtoehtoiselle keräysskenaariolle: hyötyjätteiden kiinteistökeräysvelvoite kaikille vähintään viisi huoneistoa sisältäville asuinkiinteistöille sekä keräysvelvoite kaikille kunnan asuinkiinteistöille, eli myös haja-asutusalueiden omakotitaloudet olisivat tällöin erilliskeräyksessä mukana. Yritykset ja julkiset kiinteistöt rajattiin pois tarkastelusta. Tarkasteltavia jätelajeja olivat biojäte, lasi, metalli ja kartonki.

Ilmastonlämpenemisvaikutuksen tulokset eri keräysvelvoitteille on esitetty oheisissa kaavioissa. Tuloskuvia tulkitaan niin, että mitä pienempi arvo, sitä parempi tulos on ilmastonlämpenemisen kannalta. Negatiivinen arvo tarkoittaa, että hyötyjätteen uusiokäytöllä ja/tai energiahyötykäytöllä vältetyt ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin jätteen keräyksen ja käsittelyn aiheuttamat ympäristövaikutukset. Kierrätettävillä materiaaleilla voidaan korvata neitseellisiä materiaaleja ja jätteenpoltolla fossiilia polttoaineita, jolloin saavutetaan päästöhyvityksiä.

Metallin mahdollisimman laaja keräys kannattaa

Tulosten perusteella vain metallin erilliskeräys kannattaisi ilmastonlämpenemisen näkökulmasta laajentaa kaikille kiinteistöille. Pienenkin metallimäärän kierrätys on ympäristönäkökulmasta hyvä, sillä kierrätyksellä vähennetään metallin valmistusta primääriraaka-aineista, ja metallin – erityisesti alumiinin – valmistus primääriraaka-aineista synnyttää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Metallin keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvat päästöt ovat pieniä verrattuna siihen hyötyyn, mitä metallinkierrätyksellä saavutetaan. Vastaavasti biojätteen, lasin ja kartongin kierrätyksestä saatavat hyödyt eivät riittäisi kompensoimaan erilliskeräyksen laajentamisesta syntyviä haittoja, jos keräys laajennettaisiin kaikille kunnan asuinkiinteistöille.

Biojätteen keräysvelvoite on Pirkanmaalla asetettu jo nykyisellään vähintään viiden huoneiston kiinteistöille, joten ensimmäinen tarkasteltu skenaario (velvoiteraja 5) ei eroa nykytilasta. Keräysvelvoitteen laajentaminen kaikille kiinteistöille tarkoittaisi, että biojätettä keräävät autot ajaisivat joka viikko taajamien lisäksi myös haja-asutusalueilla, joissa kulutettu polttoaine kerättyä biojätesaantoa kohti kasvaisi suureksi.

Tuloksiin vaikuttaa merkittävästi biojätteelle asetettu vähimmäistyhjennysväli. Pirkanmaan jätehuoltomääräysten mukaan biojäteastia tulee tyhjentää kiinteistön koosta riippumatta kesällä vähintään kerran viikossa ja muuna aikana vähintään joka toinen viikko. Omakotitaloissa tämä tarkoittaisi, että biojätettä ehtisi kesällä kertyä keskimäärin vain muutama kilogramma tyhjennysten välissä. Harvaanasutussa ja omakotitalovaltaisemmassa Mänttä-Vilppulassa biojäteastian tyhjennysvälin vaikutus on vielä huomattavasti suurempi kuin Tampereella. Mänttä-Vilppulassa biojätteen keräys kaikilta kiinteistöiltä tarkoittaisi, että jo keräyksestä aiheutuvat päästöt olisivat suuremmat kuin biojätteen kierrätyksestä (mädätyksestä) saavutettavat hyödyt.

Lasin osalta voitaisiin velvoiterajalla 5 saadaan nykyistä hieman suuremmat ilmastohyödyt. Erilliskeräyksen laajentaminen kaikille kiinteistöille ei kuitenkaan enää kasvattaisi ilmastohyötyjä.

Kartongin osalta erilliskeräyksen laajentaminen nykytilasta vain lisäisi kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Tälle on useita eri syitä. Yksi syy on kartonkijätteestä erotellun muovirejektin poltosta syntyvät päästöt. Vielä merkittävämpi syy on kuitenkin kartongin vaihtoehtoinen hyödyntäminen. Mikäli kartonkijätettä ei erilliskerättäisi ja kierrätettäisi, se päätyisi sekajätteen mukana polttoon. Sekajätteestä tuotetaan Tammervoiman jätevoimalassa hyvällä hyötysuhteella sähköä ja lämpöä, jotka muutoin tuotettaisiin pääosin fossiilisilla polttoaineilla. Kartongilla on korkea lämpöarvo, joten se on hyvää polttoainetta sekajätteen seassa. Myöskään kartongin kierrätyksellä ei saavuteta kovinkaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästöhyötyjä. Kierrätyskuidun valmistus kuluttaa vähemmän energiaa kuin valmistus primäärisellusta, mutta ero ei ole kokonaisuuteen nähden merkittävän suuri. Lisäksi osaa kartongista ei voida kierrättää lainkaan, sillä kartongin kuidut voidaan kierrättää vain noin 5–6 kertaa ennen kuin niiden ominaisuudet ovat liian huonot käytettäväksi uusiotuotteisiin. Kierrätyskelpoisilla kuiduilla vähennetään primääriraaka-aineen eli puusta tehdyn sellun käyttöä.

Erilliskeräys kaikilta moninkertaistaisi kustannukset

Selvityksessä arvioitiin jätehuoltoyhtiön näkökulmasta, mitä kustannuksille tapahtuisi, jos eri jätelajien erilliskeräystä laajennettaisiin nykytilasta. Tulosten perusteella kustannukset moninkertaistuisivat, esimerkiksi Mänttä-Vilppulan biojätteen osalta jopa 20-kertaistuisi nykytilasta, mikäli erilliskeräysvelvoite laajennettaisiin kaikille kiinteistöille. Aiheutunut lisäys keräyskustannuksissa tulisi kattaa esimerkiksi korotettuina jätemaksuina. Erityisen suurta suhteellinen kustannuslisäys nykytilaan verrattuna olisi Mänttä-Vilppulassa, jossa keräyksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen määrä kasvaisi suhteessa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Tampereella. Mänttä-Vilppulassa lähes 70 prosenttia asukkaista asuu alle viiden huoneiston kiinteistöissä, kun Tampereella vastaava luku on alle 30 prosenttia. Erityisesti biojätteen keräyksen kustannukset kasvaisivat merkittävästi johtuen jätehuoltomääräyksiin asetetuista minimityhjennysväleistä. Metallin-, lasin- ja kartonginkeräysastian tyhjennysväliä voidaan paremmin optimoida jätekertymän mukaisesti.

Metallin osalta erilliskeräyksen laajentaminen vähintään viiden huoneiston kiinteistöille voisi kustannusmielessä olla jopa nykyistä vapaaehtoisuuteen perustuvaa metallin kiinteistökeräystä kannattavampaa. Tämä selittyy sillä, että kerätyn metallin saannon kasvaessa sen myynnistä saadaan lisätuloja, kun puolestaan sekajätteen seassa siitä jouduttaisiin maksamaan porttimaksuina Tammervoimalle.

Huomioitavaa on, että saatuja tuloksia ei voida soveltaa kaikkialle, vaan ne riippuvat useasta eri tekijästä, lähtöarvosta ja oletuksesta, joita laskennassa on jouduttu tekemään. Työssä esimerkiksi tarkasteltiin ympäristövaikutuksia vain ilmastonlämpenemisen näkökulmasta. Kattavan kokonaiskuvan hahmottamiseksi myös muita ympäristövaikutuksia olisi hyvä arvioida. Esimerkiksi ravinnekierron näkökulmasta biojätteen erilliskeräys ja kierrätys lienee aina polttoa parempi vaihtoehto. Myös luonnonvarojen ehtymisen näkökulmasta kierrätyksen lisääminen on aina suositeltavaa. Tässä esitetyt kasvihuonekaasupäästö- ja kustannustulokset antavat kuitenkin suuntaa-antavaa tietoa kahdesta hyvin tärkeästä näkökulmasta.

Mikä neuvoksi?

Suomessa eletään haastavia aikoja, sillä EU:n suunnalta tulevat kierrätystavoitteet ajavat Suomea väistämättä siihen, että kierrätysasteita on saatava nostettua. Paine suurille, nopeille ja tehokkaille ratkaisuille, kuten erilliskeräyksen laajentamiselle, on kova. Muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi kovempi verotus jätteenpoltolle, investointi mekaanisiin lajittelulaitoksiin, jätevalistukseen panostaminen tai niin sanottu PAYT (Pay as you throw) -malli, jossa kierrättämiseen ohjattaisiin taloudellisin kannustimin. Kaikilla keinoilla on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta usein merkittävänä tekijänä ovat suuret kustannukset.

Tämän työn kaltaiset elinkaariselvitykset antavat päätöksenteon tueksi tietoa erilliskeräyksen laajentamisen ympäristö- ja kustannusvaikutuksista. Näiden tulosten valossa esimerkiksi Mänttä-Vilppulan kokoisissa harvaanasutuissa kunnissa erilliskeräyksen laajentaminen kaikille asuinkiinteistöille ei välttämättä ole kestävän kehityksen mukaisin ratkaisu kierrätysasteiden nostamiseksi. Tapaus- ja aluekohtaisesti tulisi harkita, miten kierrätysasteita saataisiin nostettua kustannustehokkaasti niin, että samalla myös ympäristö kiittäisi.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.