Jätteestä raaka-ainetta hollantilaiseen tapaan

Teksti: Sakari Salonen

Jätehuoltoyhdistyksen vuoden 2014 opintomatkan kohteena oli Hollanti ja matkan teemana Jätteestä raaka-aineeksi. Matkan päämajoituspaikkana oli Amsterdam, mutta kohteet olivat ympäristöministeriö Haagissa sekä jätteenkäsittely- ja kierrätyslaitokset Rotterdamissa ja Friisinmaassa. Matkamme oli taas täyteen buukattu: reissulla oli mukana 21 yhdistyksen jäsentä.

Infrastuktuuri- ja ympäristöministeriön vierailulla sekä ministeriön että paikallisen jätelaitosyhdistyksen edustajat esittelivät Hollannin hallitusohjelmatason VANG-ohjelmaa, Van Afval Naar Grondstof eli Jätteestä raaka-aineeksi.

Ympäristöministeri Wilma Mansveldin voimakkaasti ajamalla VANG-ohjelmalla on oleellinen merkitys Hollannin siirtyessä kohti kiertotaloutta. Ohjelma perustuu Jätepuitedirektiiviin, ja ohjelmalla Hollanti haluaa vaikuttaa voimakkaasti sekä EU-politiikkaan että kiertotalouden edistämiseen EU:n ulkopuolellakin. Taustalla on myös tavoite edistää hollantilaisen tietotaidon ja ympäristöteknologian vientiä mahdollisimman laajalle.

Ohjelmalla pyritään käytännön toimin parantamaan koko ketjun toimintaa. Tuotannossa halutaan korostaa ympäristömyötäistä suunnittelua muun muassa tukemalla edelläkävijöitä ja kannustamalla ympäristömerkintöjen käyttöön. Kuluttajia kannustetaan kestävään kuluttamiseen (”act sustainable”). Kierrätysteknologioita kehitetään muun muassa polttoon menevän sekajätemäärän (residual waste) vähentämiseksi 10 miljoonasta tonnista 5 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä.

Poltettavan yhdyskuntajätteen määrää halutaan vähentää kierrätystavoitteita nostamalla, mutta tarkoituksena ei ole ryhtyä verottamaan jätteenpolttoa. Jätealalla Hollanti aikoo hyödyntää kiertotalouden siirtymävaihetta ”tukemalla” jätteen tuontia. Yhdyskuntajätteen polton ylikapasiteettia täydennetään ulkomaisella, esimerkiksi Iso-Britanniasta tuodulla jätteellä. Samoin tuodaan raaka-ainetta kapasiteettien kasvattamiseksi – ja siten yksikkökustannusten minimoimiseksi – uusiin kierrätyslaitoksiin. Hollanti pyrkii kiertotaloudella lisäämään tai ylläpitämään myös logistiikkabisnestään, onhan esimerkiksi Rotterdam jo nyt merkittävässä roolissa materiaalien kulkiessa idän ja lännen väliä.

Hollannissa on muutama yritys, jotka ovat jo ryhtyneet nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta tehostamalla hyötyfraktioiden erotusta jätteestä. Tutustuimme näistä kahteen merkittävimpään, joissa kummassakin pääpaino on muovien mekaanisessa erotuksessa.

Cycle of Waste = Omrin

Omrin on kahden pohjoishollantilaisen kunnallisen yrityksen yhdessä käyttämä ”kauppanimi” jätteen keräys- ja käsittelytoiminnoilleen. Käsittely-yrityksessä omistajina on 25 ja keräysyrityksessä 16 Friisinmaan kuntaa. Omrinissa on 420 työntekijää ja liikevaihto yhteensä 110 miljoonaa euroa.

Käsittely-yritys Afvalsturing Friesland NV, johon tutustuimme, prosessoi jätteitä materiaalin kierrätyslaitoksessa (190 000 t/a), biokaasulaitoksessa (kaasua 17 milj m3/a) sekä polttolaitoksessa (280 000 t/a, mukana myös yritysten jätettä). Polttolaitos käynnistyi vuonna 2011, ja on sanottu että se on viimeinen yhdyskuntajätteen polttolaitosinvestointi Hollannissa.

Kiertokäynti tehtiin materiaalin kierrätyslaitokseen. Sekajätteen erotuksessa käytettiin perinteisiä yksikköoperaatioita (rumpu-, tuuli- ja täryseulat sekä magneetti- ja pyörrevirtaerottimet). Lisäksi eri muovipolymeerilaatuja erotettiin toisistaan käsin lajitellen sekä NIR-menetelmällä (Near Infrared). Muovifraktioiden laadussa päästiin saksalaiseen laatustandardiin DKR 310 (max. 8% epäpuhtauksia). Omrinissa oli muovien hyötykäytön tehostamiseksi siis valittu sekajätteen jälkikäsittely erilliskerätyn muovijätteen käsittelyn sijaan. Omrinin mukaan muovituotteiden laatu on sama ja toiminta kustannustehokasta. Myös saanto on hyvä; tällä hetkellä noin 40 kiloa asukasta kohden.

SITA Rotterdam

SITAn Rotterdamin laitoksessa käsitellään erilliskerättyä kotitalouksissa syntynyttä muovijätettä, esimerkiksi kalvoa, pusseja ja pulloja. Laitos käynnistyi vuonna 2011 ja sen kapasiteetti on 40 000 tonnia vuodessa. Sitalaiset tuntevat myös Omrinin laitoksen, mutta uskovat pääsevänsä parempaan laatuun.

Erotuksessa käytettään rumpuseuloja, tuuliseuloja, kalvofraktion manuaalista tarkastusta sekä NIR-erottimia. Tuotteita (3 laatua: PE, PET ja PP) saadaan 80 prosenttia ja polttoon toimitettavaa loppufraktiota on 20 prosenttia. Tuotteet ovat ”puolivalmisteita”, jotka on vielä muualla pestävä sekä sulatettava/granuloitava. SITAn laitoksen tuotteiden puhtausastevaatimukset riippuvat muovilaadusta ja ovat välillä 89–97 prosenttia. Puolivalmisteiden arvo markkinoilla on noin 200–250 euroa tonnilta paalattuna. Tuotantokustannusten taso on noin 110 euroa tonnilta.

Matkamme siirtymäetapeilla tutustuttiin Hollannin omintakeiseen infrastruktuuriin, esimerkiksi 32 kilometriä pitkään Ijsselmeerin erottavaan Afsluitdijk-patoon. Lisäksi meillä oli toiseksi parhaat paikat seurata perjantaina 13.6. Hollannin ja Espanjan MM-futismatsia. 5-1 näytti hollantilaisille maistuvan!

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kaikki kentät on pakollisia.