Jätemäärien ennakointi valtakunnan tason suunnittelun apuna

Teksti: Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus SYKE

Uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Ennakointitieto jätevirroista ja virtojen sisältämistä hyödynnettävistä materiaaleista helpottaa uusien tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista.
Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään tulevaisuudessa.  Kuva: L & T
Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään tulevaisuudessa. Kuva: L & T

Ympäristöministeriö rahoitti keväällä 2015 päättynyttä Jätemäärien ennakointi -hanketta, joka toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa.

Kokonaisjätemäärän tulevaa kehitystä arvioitiin eri toimialojen näkymien kautta. Tilastot osoittavat, että jätemäärät seurailevat talouden kehitystä. Heikkoina vuosina jätemäärät vähenevät. Talouden ja markkinoiden ennusteet sekä teknologioiden uudistuminen näyttävät suuntaa alakohtaisten jätemäärien kehitykseen.

Vaikka yhdyskuntajätteen osuus on Suomen kokonaisjätemäärästä vain muutama prosentti, siihen kohdistuu suuri määrä erilaisia velvoitteita. Tämän vuoksi yhdyskuntajäte nousi tehdyn työn painopisteeksi. Yhdyskuntajätemäärien ennustamisessa käytettiin IPAT-mallia. Lisäksi laadittiin ennuste yhdyskuntajätteen koostumuksen kehityksestä. Ennusteet laadittiin vuosille 2020 ja 2030. Hankkeessa arvioitiin myös mahdollisuuksia ja keinoja, joilla kierrätysastetta voitaisiin nostaa.

Ennusteita hyödynnettäessä on muistettava, että niihin sisältyy suuri joukko olettamuksia, joiden toteutuminen on epävarmaa.

Kokonaisjätemäärä vähenee lähivuosina

Keskeisten toimialojen ja jätevirtojen määrittely on tärkeää jätehuollon kehittämisessä. Jätemäärät tarjoavat tarkasteluun yhden näkökulman. Suuret jätemassat syntyvät mineraalien kaivussa ja maarakentamisessa. Näiden jätteiden hyödyntäminen on tärkeää, mutta jätemäärien lisäksi on muitakin näkökulmia. Jätteen hyödyntämispotentiaali sekä elinkaariajatteluun perustuva materiaalivirtojen tarkastelu laajentavat perspektiiviä.

Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa. Kaivannaistuotannon jätemäärät pysyttelevät nykytasolla tai vähenevät. Kaivannaistuotannon kasvunäkymät ovat heikentyneet. Toiminnan volyymiin ja edelleen jätemääriin vaikuttavat metallien ja mineraalien maailmanmarkkinoiden kehitys sekä Suomeen perustettavat uudet kaivokset ja niiden käyttämä teknologia. Tulevaisuuden hyödyntämättömät malmiesiintymät sijaitsevat arvioiden mukaan syvällä, mikä merkitsee maanalaisten louhosten käyttöönottoa ja edelleen sivukiven vähäisempää määrää. Toisaalta matalapitoisten malmien hyödyntäminen saattaa lisätä syntyvää jätemäärää.

Tehdasteollisuuden merkittävimpiä jätteentuottajia ovat puutuote-, massa- ja paperi- sekä metalli- ja metallituoteteollisuus. Massa- ja paperiteollisuuden tuotannon arvioidaan laskevan runsaan kolmanneksen ja puutuoteteollisuuden vajaan viidenneksen vuoteen 2020 mennessä. Metalliteollisuuden liikevaihto on supistunut viime vuosina ja jätemäärät ovat seuranneet tuotannon laskua. Eurooppalaisia tehtaita on jouduttu sulkemaan viime vuosina ja tämä on Metalliliiton mukaan mahdollista myös Suomessa.

Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat taloudellisen tilanteen mukaan. Talonrakentamisen jätteiden määrän väheneminen viime vuosina johtunee alan heikosta kehityksestä. Rakentamisen alamäen odotetaan jatkuvan lähivuosina. Ainoastaan korjausrakentamisessa on ollut nähtävissä kasvua. Suomen asuntokanta on rakennettu valtaosin 1960-70-luvulla, joten peruskorjaustarve jatkuu akuuttina. Maarakentamisen volyymit ovat pienentyneet sekä näkymät heikentyneet. Lähivuosina tämä saattaa merkitä selkeitä vähennyksiä kokonaisjätemäärässä.

Tehdasteollisuuden jätteistä hyödynnetään valtaosa. Kaatopaikalle sijoitettiin sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen on haasteellista. Tehdasteollisuuden hyödyntäminen on pääosin energiana hyödyntämistä ja potentiaalia materiaalina hyödyntämiseen on vielä monissa jätevirroissa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvokkaiden materiaalien kierrätysaste on alhainen.

Talonrakentaminen on avainsektori tarkasteltaessa resurssien käytön kannalta keskeisiä toimialoja. Myös rakentamisen ja koko sen hankintaketjun elinkaaren aikana muodostuva jätteen määrä on huomattava.

Koko elintarvikeketju elintarviketeollisuudesta kauppoihin, ravintoloihin ja kotitalouksiin asti, on toimiala, jolle tarvitaan paljon toimia sekä ruokajätemäärien vähentämiseksi että kierrätyksen lisäämiseksi.

Yhdyskuntajätteen ennakointi

Yhdyskuntajätemäärän ennustamiseen käytettiin tässä työssä ympäristövaikutusten kuvaamiseen kehitettyä IPAT-mallia. IPAT-yhtälö (I = P*A*T) kuvaa väestön koon (P = väestön määrä), sen vaurauden määrän (A = BKT/hlö) ja teknologian (T = jätemäärä/BKT) vaikutusta syntyvään ympäristövaikutukseen (I).

Väestön kasvu ja yhteiskunnan vaurastuminen kasvattavat yhdyskuntajätteen määrää. Teknologiatekijä T kuvaa yksinkertaistetusti tuotannon tehostumista tai dematerialisaatiota. Teknologiatekijä saa pienempiä arvoja kun syntyvä jätemäärä pienenee ajassa bruttokansantuotteen kehitykseen nähden.

IPAT-yhtälön avulla tuotettiin vaihtoehtoisia kehityskulkuja yhdyskuntajätteen määrälle vuoteen 2030. Jatkotarkasteluihin valitun ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä kasvaa maltillisesti talouskasvua seuraillen osoittaen kuitenkin lievää suhteellista irtikytkentää talouskasvusta. Ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä vuonna 2020 olisi 2,8 ja vuonna 2030 3,0 miljoonaa tonnia. Eri yhteyksissä tehdyt Suomea koskevat yhdyskuntajätemääräennusteet ovat suuruusluokaltaan samansuuntaisia.

Hankkeessa ennustettiin myös yhdyskuntajätteen koostumuksen kehitystä. Tätä varten selvitettiin vuotta 2012 koskeva yhdyskuntajätteen koostumus. Koostumustieto muodostettiin yhdistämällä jätetilaston mukaiset erilliskerättyjen yhdyskuntajätteiden määrät Jätelaitosyhdistyksen koostumustietopankin sisältämien sekajätteen koostumustietojen mukaisiin jätemääriin. Lisäksi näihin tietoihin yhdistettiin yhdyskunnista erilliskerättyä energiajätettä koskevien koostumusselvitysten mukaiset jätelajeittaiset määrätiedot. Selvitetyn yhdyskuntajätekoostumuksen perusteella paperi ja kartonki, biojäte sekä muovit ovat ne keskeiset jätteet, joihin jätesuunnitelman toimenpiteet tulee kohdistaa kierrätyksen lisäämiseksi.

Paperi vähenee, muovi lisääntyy

Koostumuksen ennakointiin tarvitaan tietoa historiallisesta koostumuksen kehityksestä. Työssä käytetty aineisto perustui Sokan ym. (2007) ja Moliisin ym. (2009) kokoamaan materiaaliin. Aineistoa täydennettiin tässä työssä tuotetulla vuoden 2012 tiedolla. Aineisto on kuitenkin horjuva johtuen tutkimusten erilaisista tiedontuotantotavoista ja luokitteluista.

Yhdyskuntajätteen kehitystä tarkasteltiin jätelajeittain kahdessa muodostetussa ennusteessa; perusurassa sekä mukaillussa perusurassa. Ensimmäinen perustui alkusarja-aineistossa oleviin jätelajeittaisiin kehityskulkuihin ja jälkimmäinen oli asiantuntija-arvioiden perusteella muokattu versio edellisestä. Loppupäätelmissä käytettiin mukaillun perusuran antamaa ennustetta.

Yhdyskuntajätteen koostumusennusteen mukaiset muutokset jätelajeittaisissa määrissä eivät vaikuta vuoden 2012 koostumustiedon tuottamaan päätelmään koskien keskeisimpiä jätelajeja kierrätysasteen noston kannalta. Koostumusennusteen mukaan paperin osuus yhdyskuntajätteessä vähenee kuitenkin merkittävästi. Kartonkipakkauksien osuus sen sijaan kasvaa lievästi. Biojätteen osuus on myös hieman vähenevä, vaikka osuus pysyy jatkossakin suurimpana yksittäisenä jätejakeena. Sen sijaan muovin, tekstiilin ja muiden jätteiden (mm. SER, puu) osuudet tulevat lisääntymään. Lasin ja metallin osuudet pysyvät samoina. Koostumuksen muutoksilla saattaa olla jonkin verran merkitystä kierrätyksen kannalta. Paperille on olemassa hyvä keräysjärjestelmä, mutta paperin määrän vähentyessä kierrätysasteen saavuttaminen vaikeutuu. Samalla jätemuovin määrän kasvaessa maahamme tarvitaan kokonaan uusi keräys- ja kierrätysjärjestelmä.

Kierrätystavoitteiden mukaiset mallit

Jätehuollon asiantuntijat uskovat, että 50 prosentin kierrätysaste yhdyskuntajätteessä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kuva: L&T
Jätehuollon asiantuntijat uskovat, että 50 prosentin kierrätysaste yhdyskuntajätteessä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kuva: L&T

Jäteasetuksen 50 prosentin kierrätystavoitteen ja EU:n vuonna 2014 antamassa kiertotalouspaketissa esitetyn 70 prosentin kierrätystavoitteen saavutettavuutta arvioitiin kierrätyksen, energiana hyödyntämisen ja kaatopaikan sisältävien karkeiden käsittelymallien avulla. Mallit rakennettiin vuosien 2020 ja 2030 jätemäärä- ja koostumusennusteille. Malleissa oletettiin, että yksi prosentti yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle. Lisäksi oletettiin, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy sataprosenttisesti kierrätykseen, vaan kullekin jätelajille on huomioitu pienet rejektiprosentit. Rejektin arvioitiin päätyvän suurimmaksi osaksi polttoon.

Käsittelymallissa vuoteen 2020 mennessä kierrätyksen tehostaminen tapahtuisi ohjaamalla sekajätteen sisältämä kierrätyskelpoinen materiaali polton sijaan kierrätykseen. Mallin mukaan syntyvästä sekajätteestä eroteltaisiin tehostetusti bio- ja puutarhajäte, paperi, kartonki, lasi, metalli ja muovi. Kaikesta syntyvästä paperista ja kartongista sekä bio- ja puutarhajätteestä kierrätettäisiin mallissa 70 prosenttia. Lisäksi erilliskerätyn energiajätteen määrä vuoden 2012 tasosta pienenisi puoleen. Erityisesti muovia ja kuitumateriaalia ohjattaisiin kierrätykseen polton sijaan.

Käsittelymallissa vuoteen 2030 mennessä kaikesta syntyvästä paperista ja kartongista sekä bio- ja puutarhajätteestä kierrätettäisiin jopa 80 prosenttia.

Kierrätyksen lisäämisen keinot

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista sekä kierrätystavoitteiden (50 ja 70 prosenttia) saavutettavuutta arvioitiin kysymällä asiantuntijanäkemyksiä jätehuollon asiantuntijoilta. He olivat lähes yhtä mieltä siitä, että yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on mahdollista saavuttaa. 70 prosentin kierrätysasteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä ei pidetty mahdollisena.

Asiantuntijoiden mielestä keskeisimpiä keinoja lisätä kierrätysastetta olivat erilaiset pakotteet, kierrätysteknologian kehitys ja sekajätteen lajittelulaitosten käyttöönotto, tuotesuunnittelu, sekajätteen käsittelyhinnan merkittävä korotus suhteessa erilliskerättyihin jätteisiin, energiajätteen erilliskeräyksen kieltäminen, korkeatasoinen kierrätys, laskentamenetelmien yhdenmukaistaminen EU:ssa, jätehuollon vastuiden uudelleenmäärittely, markkinoiden luominen kierrätettäville materiaaleille, teollisuuden innovaatiot ja jätemateriaalien tuotteistaminen.

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan erilaisia ohjauskeinoja ja edelleen monipuolista käytännön toimenpiteiden valikoimaa. Tasapainottelu jätehuollon kustannustehokkuuden ja ympäristövaikutusten ja toisaalta olemassa olevien tavoitteiden välillä edellyttää tarkempaa mallinnusta eri toimenpiteiden osalta. Avoimia asioita ovat muun muassa, tarvitaanko maahamme sekajätteen lajittelulaitoksia ja kuinka paljon jätehuolto saa maksaa sekä kuinka vetovoimaisiksi kierrätysmarkkinat voivat kehittyä arvottomampien materiaalien osalta ja mitkä ovat parhaimmat keinot tämän vahvistamiseksi.

Lisätietoa hankkeesta

Lähteet:

Aaltonen, R., Alapassi, M., Karhula, M., Karhunen, E., Korhonen, I., Loukola-Ruskeeniemi, K.(toim.), Nybergh, P., Peltonen, P., Uusisuo, M. 2012. Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna 2012. TEM Raportteja 23/2012. Elinkeino- ja innovaatio-osasto. Raportti 12.9.2012.

Hetemäki, L. ja Hänninen, R. 2008. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työraportteja 122.

Koskela, S., Mäenpää, I., Mattila, T., Seppälä, J., Korhonen, M-R., Suorsa, M., Österlund, H. ja Hippinen, I. 2013. Suomen talouden materiaalivirrat vuonna 2008 ja resurssitehokkuuden tehostamisen vaikutukset vuoteen 2030. Ympäristöministeriön raportteja 26/2013. Ympäristöministeriö.

Mattila, T., Myllymaa, T., Seppälä, J. ja Mäenpää, I. 2011. Materiaalitehokkuuden parantamisen ja jätteiden vähentämisen ympäristöinnovaatioiden tarpeet. Ympäristöministeriön raportteja 2/2011. Ympäristöministeriö.

Metalliliitto 2014. Metallin suhdannekatsaus, kevät 2014. Tutkimusyksikön julkaisuja 3/2014.

Moliis, K., Teerioja, N. ja Ollikainen, M. 2009. Ennuste yhdyskuntajätteen kehityksestä vuoteen 2030. SUSWASTE-hankkeen esiselvitys. Discussion Papers n:o 41. Deaprtment of Economics and Management, University of Helsinki.

Mäenpää, I., Härmä, T., Rytkönen, T., Merilehto, K., Sokka, L., Espo, J. ja Kaplas, M. 2006. Jätevirrat ja jäteintesiteetin muutos Suomen taloudessa 1997-2003. Finnwaste-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 44/2006. Suomen ympäristökeskus.

RT 2015. Suhdanteiden välikatsaus helmikuu 2015. Tiedote 2.2.2015. Rakennusteollisuus.

Sokka, L., Antikainen, R. ja Kauppi, P.E. 2007. Municipal solid waste production and composition in Finland – Changes in the period 1960-2002 and prospects until 2020. Resources, Conservation and Recycling 50(2007) 457-488.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kaikki kentät on pakollisia.