Kierrätys-muotoilua HAMKissa

Teksti: Mirja Niemelä

Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat tekevät jätemateriaali- ja kierrätysprojekteja yhteistyössä yritysten kanssa.

Vuonna 1885 perusti Fredrika Wetterhoff (1844-1905) ompelu- ja käsityökoulun, niin kutsutun työkoulun, Hämeenlinnaan. Wetterhoffin tavoitteena oli opettaa nuorille tytöille käsitöitä ja siten saada heidät järjestetyn työn piiriin eli ansaitsemaan toimeentulonsa. Tätä toimintaa voidaan nykypäivänä tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta sosiaalisena kestävyytenä, sillä tarkoituksena oli lisätä rahvaan hyvinvointia ja edellytyksiä hyvään elämään. Työkoulussa toteutettiin myös tasavertaisuuden ajatusta, sillä rahvas ja sääty saivat saman kohtelun. Wetterhoffin työkoulun toiminta pyrki yhteiskunnalliseen muutokseen, ja nykypäivän Wetterhoff-koulutus jatkaa samalla linjalla.

Wetterhoffin työkoulun perinteitä jatketaan Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) Muotoilun koulutuksessa. Muotoilijan koulutus ja osaaminen ovat muuttuneet käsityömäisyydestä tuotteiden ja palveluiden muotoiluun. Koulutuksen ytimessä on muotoilijan perusosaaminen kuten tuotteen muotoilun, materiaalin ja valmistustekniikan ymmärrys ja hallinta. Globaalin maailman ilmiöt suuntaavat muotoilijan koulutusta, ja teemoja kuten kestävä muotoilu, palvelumuotoilu ja smart design on sisällytetty koulutukseen. Ajankohtaisia näkökulmia koulutuksessa ovat myös ekologisuus, kierrätys, vastuullisuus, käyttäjälähtöisyys, käyttäjätiedonhankinta, projektiosaaminen sekä yrittäjyys että työelämäyhteistyö.

Kierrätysmuotoilu on osa kestävää muotoilua

Vaatimukset tuotteiden kestävyydelle lisääntyvät ympäristöongelmien kasvaessa, ja hyvän tuotteen tulee olla kestävän kehityksen mukaisesti muotoiltu, valmistettu sekä markkinoitu että kierrätetty. Pelkästään muotoiluvaihe ei riitä takaamaan tuotteen kestävyyttä, vaan tuotteen koko elinkaaren tulee myös olla kestävä. Muotoilulla on kuitenkin suuri merkitys, sillä suuri osa ympäristövaikutuksista muotoillaan tuotteeseen jo suunnitteluvaiheessa. Kestävyyden muotoilu tuotteeseen haastaa muotoilijan, sillä kestävyydellä on ekologisuuden lisäksi taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Näitä ulottuvuuksia pitää kestävään tuotteeseen tarkastella ja muotoilla, sillä tuotteen kestävyys rakentuu kaikista kestävyyden ulottuvuuksista. Muotoilija voi tuotteen suunnittelussa hyödyntää kestävän elinkaariajattelun menetelmää, jossa tuotteen elinkaaren vaiheet mallinnetaan näkyväksi.

Kestävä elinkaariajattelu on menetelmällinen ote, ja se kattaa elinkaaren vaiheet kuten suunnittelutyön, materiaalit, tuotteen tuotannon, jakelun, käytön, kierrätyksen sekä hävittämisen. Mukana on myös kehdosta kehtoon –näkökulma, jossa materiaalin tulee kiertää takaisin uuden tuotteen ”ravinnoksi”. Kestävässä elinkaariajattelussa tuotteen elinkaari mallinnetaan elinkaarikuvaksi eli elinkaarimallinnukseksi. Mallinnukseen piirretään, sanallistetaan ja pohditaan kaikki tuotteen elinkaaren vaiheet ja niihin liittyvät ajatukset ja tiedot. Mallinnuksessa hyödynnetään kaikkia kestävän kehityksen ulottuvuuksia unohtamatta myöskään muotoilutyön perusnäkökulmaa, eli esteettisyyttä.

Kierrätysmuotoilua työelämälle

Annukka Mäntysen Lyriikka-malliston mekko
Annukka Mäntysen Lyriikka-malliston mekko

Muotoilun koulutuksessa toteutetaan vuosittain kierrätyslähtöisiä työelämätoimeksiantoja, projektitöitä tai opinnäytetöitä. Kierrätyksessä on usein lähtökohtana materiaali ja sen ominaisuuksien selvittäminen muotoilutyön taustalle. Kierrätysmuotoilu on tuotteiden suunnittelua ja valmistusta käyttämällä pääasiassa kierrätys- ja jätemateriaaleja. Tuotteiden suunnittelussa tähdätään laatuun, käytettävyyteen ja kestävyyteen. Kierrätysmuotoilussa on usein kyse myös avoimesta kierrätyksestä, jossa kerätystä materiaalista valmistetaan jokin muu tuote kuin alkuperäinen. Myös jätemateriaalin hyödyntäminen tuotteessa on kierrätysmuotoilua. Jätemateriaalin muotokieli ja ominaisuudet toimivat lähtökohtana uusien tuotteiden suunnittelulle, ja siten muotoiluprosessi on vahvasti materiaalilähtöistä.

Kierrätysmuotoilun lähtökohdat ja prosessi ovat vaatetuksen, jalkineen, lasin ja keramiikan aloilla erilaiset, sillä ne määrittyvät materiaalin mukaan. Keramiikassa ja lasissa materiaalit ovat uusiutumattomia, ja ne vaativat valmistusvaiheessa polttoprosessin. Kierrätysmateriaalin käyttö aloitetaan usein materiaalikokeiden tekemisellä ja kokeiden tarkastelulla muotoilutyön taustalle. Vaatetuksessa käytetään uusiutuvia luonnonmateriaaleja, jolloin suunnitteluun vaikuttavat muun muassa materiaalin valinta, kaavoitus ja rakenneratkaisut sekä käyttäjätieto. Vaatetuksen lähtökohtana kierrätysmuotoiluun voi olla myös jätteen vähentäminen eli zero waste -näkökulma.

Muotoilun opiskelijat ovat viime vuosina olleet mukana useassa jätemateriaali- ja kierrätysprojektissa. Lasin ja keramiikan opiskelijat olivat mukana Rifolasi-projektissa, jossa pääideana oli käyttää kierrätyslasia rakentamisessa. Toinen projekti oli Suomen Erityisjäte Oy:lle tehty materiaalikoesarja jätteenpolton pohjakuonan mineraaliaineksen yhdistämisestä keramiikkaan. Vaatetuksen opiskelijat ovat olleet mukana HAMKin Poistaripaja-hankkeessa (ESR-hanke 2013–2015) suunnittelemassa ja toteuttamassa uusiotuotteita poistotekstiileistä. Kierrätysmuotoilua on tehty myös lukuisissa opinnäytetöissä, ja viimeisin esimerkki on opiskelija Annukka Mäntysen työ keväältä 2016. Työssä suunniteltiin paperinarupuuvillakankainen Lyriikka-vaatemallisto. Edellä esitetyt esimerkit ovat luonteeltaan erilaisia, mutta yhteistä niille oli materiaalin kierrätys ja parhaan ratkaisun etsiminen muotoilutuotteeksi.

Kierrätyslasin hyödyntäminen rakentamisessa

Rifolasi-projekti (Riihimäki-Forssa-lasiprojekti) oli muotoilun koulutuksen toteuttama EAKR-hanke Kanta-Hämeessä (2010–2014). Hankkeen päätavoitteena oli rakennettuun ympäristöön tulevien lasijalosteiden innovoiminen ja tuotekehittäminen hyödyntämällä kierrätyslasia kuten lasimurskaa ja -jauhetta. Projektin tavoitteena oli myös lisätä kestävän muotoilun osaamista lasijalosteiden kehittämisessä. Opiskelijat tekivät hankkeessa työharjoitteluja, opinnäytetöitä sekä selvitystöitä ja materiaalikokeita.

Rifolasi-projektissa toteutettiin kolme tutkimuslinjaa: lasijauhe-, vaahtolasi- ja lasimurskaosa. Lasijauheosassa selvitettiin Uusioaines Oy:n kierrätyslasijauheen soveltuvuutta sekä Wienerberger Oy:n kahteen tiilimassaan että keramiikan pintaan käytettäviin engobeihin ja lasitteisiin.

Lasijauhetta käytettiin esimerkiksi keraamisen laatan pinnassa korvaamaan lasitepintaa ja samalla

Yksityiskohta malliseinämästä, jossa on laatan reliefipinnassa hyödynnetty kierrätyslasia. Kuva: Marjo Kilgast
Yksityiskohta malliseinämästä, jossa on laatan reliefipinnassa hyödynnetty kierrätyslasia. Kuva: Marjo Kilgast

korostettiin laatan reliefikoristeen muotoa. Reliefikokeiden tuloksena suunniteltiin ja valmistettiin kaksi laattaseinämää Riihimäelle vanhalle lasitehtaalle ja Visamäkeen HAMKin kampukselle.

Lasimurskaosassa tutkittiin Envor Group Oy:n laminoidun jätelasimurskan höytykäyttöä. Lasimurskaa testattiin kahdella tapaa: sulattamalla sitä lasiuunissa ja valamalla sitä biohartsiin. Haasteena lasimurskamateriaalissa ovat sen sisältämät muovipitoiset epäpuhtaudet, jotka estävät tyypillisen kierrättämisen. Osion tuloksena valmistui betoniteos, johon on valettu erilaisia hartsi- ja uunivalukappaleita.

Vaahtolasiosiossa etsittiin Uusioaines Oy:n vaahtolasille uusia käyttökohteita. Vaahtolasi on puhdistetusta kierrätyslasista valmistettu kevytkiviaines. Kiinnostavaa oli esimerkiksi vaahtolasin keveys ja värjättävyys sekä näiden näkökulmien käyttö muotoilutyössä. Vaahtolasia vaahdotettiin myös reliefipintaa vasten, jolloin ajatuksena oli kehittää ja muotoilla keveitä akustisia paloturvallisia elementtejä.

Jätteenpolton pohjakuonan mineraaliaineksen sopivuus keramiikkaan

Projektin tavoitteena oli selvittää pohjakuonan mineraaliaineksen sopivuus keramiikan raaka-aineeksi. Mineraaliaines on jätteenpolton jätettä ja sen testaaminen keramiikkaan oli mielenkiintoista. Materiaalikokeilla testattiin kahta raekokoa kahteen savilaatuun. Tavoitteena oli selvittää materiaalin toimiminen saveen sekoitettuna ja poltettuna useaan eri polttolämpötilaan. Kokeiden avulla saatiin alustavia tuloksia materiaalin toimivuudesta, ja materiaali oli haastava, mutta lupaava.

Uusiotuotteita poistotekstiileistä Poistaripaja-hankkeelle

Uusiotuotteita poistotekstiileistä. Lähtökohtana miesten puvunhousut.
Uusiotuotteita poistotekstiileistä. Lähtökohtana miesten puvunhousut.

HAMKin vaatetusmuotoilun opiskelijat toteuttivat tuotesuunnittelua, kaavoitusta ja valmistusta poistotekstiileistä osana Poistaripaja-hanketta. Materiaaleina käytettiin miesten pukuja, joka on haastava lähtökohta uusiotuotteen suunnitteluun ja valmistukseen. Osa tuotteista suunniteltiin pientuotantoon sopiviksi, ja jokaiselle uusiotuotteelle laadittiin työohje, jotta tuotteita voidaan jatkossa valmistaa esimerkiksi nuorten työpajoissa. Tuloksena syntyi useita uusiotuotteita, joiden lähtökohtana oli kierrätysmuotoilu.

Paperinaurupuuvillakankaan käyttö vaatetuksessa

Opiskelija Annukka Mäntysen Paperinarupuuvillakangas vaatemateriaalina, Saumakokeiluja ja materiaalin testausta opinnäytetyössä testattiin sisustuksessa käytettyjen paperinarupuuvillakankaiden soveltuvuutta vaatetukseen. Työskentelyn tavoitteena on ymmärtää ja tarkastella materiaalien ominaisuuksia ja käyttäytymistä naisille suunnatun Lyriikka-vaatemalliston lähtökohdaksi. Vaatemalliston tuotteet koostuvat paperinarupuuvillakankaasta sekä kierrätyspuuvillaneuloksesta. Materiaaleina oli suomalaisen sisustusalan yrityksen Woodnotesin Morning- ja Sand-paperinarupuuvillakankaita. Tiedonlähteinä työssä toimivat materiaaliin kohdistuvat saumarakennekokeet, käyttäjä- ja huoltokokeet sekä soveltuvuus materiaaliksi vaatteelle.

Kirjoittaja on taiteen tohtori ja muotoilun yliopettaja HAMK:ssa.

 

Tuotekehitysvaiheessa olleita vaahtolasielementtejä sisustus- ja raken- nuskäyttöön. Kuva: Marjo Kilgast
Tuotekehitysvaiheessa olleita vaahtolasielementtejä sisustus- ja raken- nuskäyttöön. Kuva: Marjo Kilgast

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK)

 

  • 7200 opiskelijaa
  • 625 opettajaa ja muuta henkilöstöä
  • 31 koulutusta (23 AMK + 8 YAMK) sekä 4 ammatillista opettajankoulutusta
  • Seitsemän kampusta Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla: Evo, Forssa, Hämeenlinna, Lepaa, Mustiala, Riihimäki ja Valkeakoski.

HAMK on vahvasti verkottunut elinkeinoelämän kanssa. Näin tarjotaan opiskelijoille aitoja oppimisympäristöjä ja -tehtäviä ja samalla kehitetään alueen elinkeinoelämää. HAMKissa tehdään soveltavaa tutkimusta ja kehitysprojekteja yritysten ja yhteisöjen kanssa.

 

 

 

 

Muotoilun koulutus

Muotoilijoita (Artenomi AMK) koulutetaan HAMKin Visamäen kampuksella Hämeenlinnassa. Muotoilun koulutus on yksi Wetterhoff-koulutuksista ja koulutusta annetaan Wetterhoffin työkoulun hengessä. Koulutukseen valitaan vuosittain 40 opiskelijaa, jotka jakaantuvat opiskelemaan joko vaatetus-, jalkine- tai lasi- ja keramiikkamuotoilua. Koulutus kestää neljä vuotta. Opintoihin kuuluu asiakas- ja käyttäjälähtöisen suunnitteluprosessin hallintaa, materiaalien ja valmistusmenetelmien tuntemusta, liiketalouden näkökulmaa, tieto- ja viestintätekniikoiden hallintaa, projektiosaamista, muotoilukulttuurin osaamista sekä yrittäjämäisyyttä että menetelmäosaamista.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.