Selvitys Suomen muovijätteistä

Teksti: Pasi Järvinen

Muovien syntypaikkalajittelu mahdollistaisi puhtaita materiaalivirtoja, jotka kiinnostaisivat myös muoviteollisuutta raaka-aineina. Nykyisellään uusiomuovilla ei ole tarpeeksi markkinoita EU:ssa.

EU:n sääntely vaikuttaa olennaisesti Suomen jätepolitiikkaan niin nykyään kuin ennen kaikkea tulevaisuudessa, onhan EU:n jätehuollon etusijajärjestyksessä esimerkiksi kierrätys energiahyödyntämisen yläpuolella. Pasi Järvisen ja Elina Saarisen tekemässä muoviselvityksessä verrattiinkin Suomen muovijätteen hyödyntämisastetta muihin EU:n jäsenmaihin.

Keskimääräisesti EU-maissa kierrätettiin vuonna 2014 noin kolmasosa muovijätteestä, kolmasosa hyödynnettiin energiana polttoprosessissa ja kolmasosa päätyi kaatopaikalle. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin valtavat: Sveitsissä, Itävallassa, Alankomaissa ja Saksassa kaatopaikalle päätyy vain muutama prosentti muovijätteestä, Kreikassa, Bulgariassa, Puolassa ja Romaniassa yli puolet.

Suomessa muovijätteestä vuonna 2014 suunnilleen 20 prosenttia kierrätettiin, 60 prosenttia hyödynnettiin energiana ja vajaat 20 prosenttia vietiin kaatopaikalle. Viime vuosina käynnistyneiden suurten jätteenpolttolaitosten ja vuonna 2016 voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä kaatopaikalle arvioidaan päätyvän vuonna 2016 enää viisi prosenttia muovijätteestä. Energiahyödyntämisaste nousee yli 70 prosentin. Suomessa siis muovijätteet hyödynnetään pääosin sekajätettä polttamalla, mikä on EU:n etusijajärjestyksessä aika alhaisella portaalla.

Nykyisellään uusiomuovilla ei ole tarpeeksi markkinoita EU:n sisällä. EU:ssa kierrätetyiksi lasketuista muoveista yli puolet päätyykin Kaukoitään jatkojalostettavaksi. Osaltaan tämän mahdollistavat halvat rahdit: muuten rahtikontit palaavat jopa tyhjinä Euroopasta takaisin Kiinaan.

Toisaalta EU ei ole tilastoinut muovien uudelleenkäyttöä, joka on etusijajärjestyksen toiseksi ylin askelma. Esimerkiksi suomalaiset leipomolaatikot ovat tästä hyvä esimerkki, samoin ensin kuljetus- ja sitten kaupassa myyntirasioina toimivat pakkaukset.

Arviot muovijätteen määrästä vaihtelevat

harvesting grass   in cellophaneEri tilastot ja selvitykset antavat kovin erilaisia tuloksia muovijätteen määrästä Suomessa. Tämä johtuu osaltaan siitä, että joku tilastoi – niin kuin yllämainitut EU:n luvut – vain käytönjälkeiset jätteet eikä huomioi esimerkiksi muoviteollisuuden jätteitä, joiden kierrätysaste on korkea.

Tekes-rahoitteinen Materiaalien arvovirrat ARVI -tutkimusohjelma julkaisi huhtikuussa 2016 raportin Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet. Siinä referoitiin muun muassa Plastic zero -hankkeen ennustetta Suomen muovijätteistä vuosina 2016–2025. Muihin muovijäteselvityksiin verrattuna Plastic zeron luvut ovat selvityksen mukaan noin 20 prosenttia alhaisemmat.

Syntypaikkalajittelu kaiken a ja o

Selvityksen mukaan lähes kaikki asiantuntijat vannovat syntypaikkalajittelun nimiin. Tämä tarkoittaa, että niin kaupan, teollisuuden ja muun muassa rakennusteollisuuden tulisi lajitella muovijätteensä asiantuntijoiden ohjeiden mukaan muoveittain. Näin saadaan puhtaita materiaalivirtoja, jotka uusiomuoveina kiinnostavat myös muoviteollisuutta. Kirjaa varten tutkittiin yli 500:n muovituotteen muoviraaka-aine, jotta syntypaikkalajittelu helpottuisi tulevaisuudessa.

Selvityksessä tutkittiin myös suomalaisten toimijoiden ratkaisuja muovijätteen erottelun tehostamiseen sekä teknologiaa, jolla esimerkiksi yritys- ja teollisuusmuovijätteistä ja maatalousmuoveista saadaan jalostettua entistä enemmän uusiomuoveja kierrätyskäyttöön. Samoin selvitykseen koottiin esimerkkejä jätteen synnyn ehkäisyn, ekologisen tuotesuunnittelun ja muovien uudelleenkäytön toimenpiteistä.

Entäpä ne kuluttajapakkaukset?

RINKI Oy on käynnistänyt kaikille pakkausmuoveille yhteisen kuluttajapakkausten keräysjärjestelmän – tuottajayhteisönä toimii Suomen Uusiomuovi Oy. Järjestelmään kuuluu 500 keräyspistettä, johon kuluttajapakkausmuoveja voidaan toimittaa. Nämä useasta muovista koostuvat pakkaukset kuljetetaan Riihimäelle Ekokemin muovijalostamoon, jossa niistä pyritään optisesti erottelemaan mahdollisimman paljon PE-LD-, PE-HD-, PP- ja PET-muoveja. Suuri osa lopusta muovijätteestä päätyy jätevoimalaan energiahyödyntämiseen. Muovijalostamo on aloittanut toimintansa kesällä 2016, joten sen läpi kulkevia materiaalivirtoja voidaan vasta arvioida karkeasti.

Muovikirjailija Pasi Järvinen ja Uusiouutiset-lehden päätoimittaja Elina Saarinen tekivät selvityksen Suomen muovijätteistä vuonna 2016. Selvityksen tulokset on esitetty kesällä ilmestyneessä Muovien kierrätys ja hyötykäyttö Suomessa -kirjassa. Kirjan tukijoukkoihin kuuluu kattava joukko yhdistyksiä kuten Jätehuoltoyhdistys, Jätelaitosyhdistys, WSOY-kirjallisuussäätiö ja Suomen tietokirjailijat. Lisäksi selvityksen tekemisessä saatiin arvokasta tietoa kierrätys- ja energia-alan yrityksiltä sekä muilta alan asiantuntijoilta Tilastokeskusta ja ympäristöministeriötä myöten.

Selvityksestä tehtyä kirjaa voi tilata suoraan kirjailijoilta Jätehuoltopäivillä 4.-5.10. tai osoitteesta www.muovifakta.fi

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kaikki kentät on pakollisia.