Valtsu visioi – toteutukseen tarvitaan kaikkia

Teksti: Katariina Krabbe

Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma asettaa tavoitteita ja toimenpiteitä vuoteen 2023 asti. Sen lähtökohtana on kuitenkin tavoitetila aina vuoteen 2030.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma on kuuden vuoden välein tarkistettava strateginen suunnitelma jätehuollon ja jätteiden synnyn ehkäisyn valtakunnallisista tavoitteista ja toimenpiteistä Suomessa. Uusi suunnitelma tulee valtioneuvoston käsittelyyn aikataulun mukaan lokakuussa. Valtioneuvoston hyväksyttyä jätesuunnitelman siitä tulee valtionhallintoa sitova suunnitelma.

– Valtionhallinto ei kuitenkaan mitenkään voi päästä tavoitteisiin yksin, vaan tarvitaan kaikkien alalla toimivien työtä. Siksi suunnitelmaan on lisätty myös ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön, ja heidän kanssaan pyritään tekemään vapaaehtoisia sopimuksia, painottaa ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä.

Painopistealueiksi on valittu aihealueita, joissa on erityisiä haasteita: rakentamisen jätteet, koska EU-direktiivi antaa tavoitteita ja jätemäärä on kohtuullisen iso, biohajoavat jätteet, koska ne ovat ilmastotavoitteiden ja ravinteiden kierron kannalta tärkeitä, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, koska arvokkaat aineet pitää saada kiertoon ja vaaralliset aineet pois. Yhdyskuntajätteet ovat mukana direktiivitavoitteiden takia ja myös siksi, että ihmiset ovat siitä kiinnostuneimpia.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2023 oli juuri lähdössä lausuntokierrokselle 30.5., kun sitä esiteltiin ympäristöministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

”Kiertotalous tuo mukanaan ajattelutavan muutoksen jätehuoltoon. Se tuo yrittämisen mahdollisuuksia  ja työpaikkoja”, Kimmo Tiilikainen visioi. Kuva: Sakari Piippo, valtioneuvoston kanslia
”Kiertotalous tuo mukanaan ajattelutavan muutoksen jätehuoltoon. Se tuo yrittämisen mahdollisuuksia
ja työpaikkoja”, Kimmo Tiilikainen visioi. Kuva: Sakari Piippo, valtioneuvoston kanslia

Jätehuollon tavoitetila 2030

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen esitteli tilaisuudessa Jätehuollon tavoitetilan vuoteen 2030. Hän korosti kiertotalouden merkitystä, onhan myös hallitusohjelmaan asetettu strategiseksi tavoitteeksi, että Suomi on kiertotalouden kärkimaa. Koska jätehuolto on synnyttänyt kiertotalouden ja on yhä edelläkävijä kiertotaloudessa, on luonnollista, että jätehuollonkin tavoitetilaan on kirjattu, että jätehuolto on osa suomalaista kiertotaloutta.

– Materiaalitehokkuus ja kierrätys ovat olleet ennenkin tapetilla. Kiertotalous tuo kuitenkin mukanaan ajattelutavan muutoksen. Kun jätehuolto on välttämättömyys, joka aiheuttaa kustannuksia, kiertotalous on osa uudenlaista talousjärjestystä, joka tuo yrittämisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja, hän sanoi.

Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät tavoitetilan mukaan luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja. Tiilikainen muistutti, että talouden pitäisi ohjata käyttämään arvokkaita raaka-aineita säästeliäästi. Materiaalitehokkuus tuotantopuolella voi liittyä sivuvirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen, ja kulutuspuolella jakamistalous vie materiaalitehokkuutta eteenpäin – vaikkapa Helsingissä tänä kesänä suuren suosion saaneet kaupunkipyörät ovat tästä hyvä esimerkki.

Jätteen määrä on vuonna 2030 vähentynyt nykyisestä ja kierrätys noussut uudelle tasolle. Jätteen määrän vähentämisen on lähdettävä jo tuotesuunnittelusta, mutta myös kierrätysmarkkinat toimivat hyvin.

– Jo nyt maailman johtavat urheiluseurat mainostavat, että heidän fanituotteensa on valmistettu kierrätysmateriaalista. Kierrätysmarkkinoita voidaan kehittää myös suosimalla julkisissa hankinnoissa kiertotaloutta.

Ministeri Tiilikainen näkee tarpeen myös kiertotaloutta palvelevalle jätteiden ja sivuvirtojen sähköiselle markkinapaikalle, jossa voidaan tehokkaasti tiedottaa materiaalivirtojen olemassaolosta.

Vision mukaan kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita.

– Mitä arvokkaampi ainesosa, sitä tarkemmin se pitäisi saada eroteltua ja hyötykäyttöön. Harvinaisia metalleja on rajallinen määrä, ja suuri tarve kierrättää sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Niitä tarvitaan pieniä hippusia, mutta niiden saaminen luonnosta vaatii massiivista kaivostoimintaa. Niinpä niiden kierrättämisellä on suuri luonnonvaroja ja luontoa suojeleva merkitys.

Vaaralliset aineet saadaan tavoitetilan mukaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita.

– Me emme tiedä, mitä aineita vaikkapa muoveissa tai kemianteollisuuden tuotteissa on, ja miten ne reagoivat kierrätysprosesseissa. Ihmisten terveydestä ja ympäristönsuojelusta täytyy pitää huolta ja se edellyttää vuoropuhelua lainsäätäjän ja toimijoiden välillä. Tämä asia on otettava vakavasti, sillä muuten teemme karhunpalveluksen kiertotaloudelle, ministeri painotti.

Tavoitevision viimeisenä teesinä on, että jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla. Kimmo Tiilikainen peräsi tasapainon löytämistä varovaisuuden ja rohkeuden välillä.

– Pitää olla rohkeutta kokeilla ja pilotoida uusia asioita, ja hyväksyä, että aina kaikki ei onnistu. Joskus voi olla hyvä niinkin, että kokeilulla tulee todistetuksi, mikä ei ainakaan toimi.

 

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kaikki kentät on pakollisia.