Hallitsemattomat kaatopaikat ovat kasvava uhka terveydelle

ISWA:n tiedotteen pohjalta toimittanut Katariina Krabbe

Maailmanlaajuinen ongelma pitäisi ratkaista koordinoidusti.

Wated HealthcoverISWA:n hallituksen jäsenen Antonis Mavropouloksen tutkimuksesta selviää, miten käsittelemätön jäte aiheuttaa maailmassa miljoonille ihmisille terveysongelmia, pituuskasvun hidastumista ja ennenaikaisen kuoleman. Silti aihe ei ole kansainvälisen huomion eikä myöskään kansainvälisen avun kohteena. Hallitsemattomat kaatopaikat kasvavat nopeasti ja niiden lukumäärä lisääntyy kehittyvien maiden kaupungistumisen myötä. Tällaiset kaatopaikat ovat maailman saastuneimpia paikkoja.

Raportin mukaan kymmen miljoonien ihmisten terveyttä uhkaava hätätila on kovaa vauhtia pahenemassa. Samat ongelmat, joita kaatopaikat aiheuttivat teollisuusmaissa 40 vuotta sitten, ovat yhä olemassa köyhissä maissa, mutta sen lisäksi on ilmennyt uusia, ennakoimattomia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi mobiililaitteiden ja muun elektroniikkaromun, sairaalajätteen ja eläinten haaskojen säätelemätön lisääntyminen – nämä jätteet hävitetään yleensä polttamalla.

Vaikka kaatopaikkojen välittömässä läheisyydessä asuvien miljoonien ihmisten riski sairastua on itsessään vakava huolenaihe, jätteen polton vuoksi ilmakehään vapautuneiden kaasujen ja toksiinien vaikutuksilla on maailmanlaajuisia seurauksia.

Raportin mukaan tarvittaisiin maailmanlaajuinen liittouma, johon kuuluisi sellaisia organisaatioita, joilla on kyky toteuttaa todellisia muutoksia. Liittouma voisi sitten koordinoidusti vastata ongelmaan. Jos koordinoitua ratkaisua ei saada aikaiseksi, ongelma tulee vain pahenemaan nopeasti.

– Raportti antaa selkeät suositukset: kansainvälisellä yhteisöllä on kiireellinen tehtävä edessään sulkeakseen hallitsemattomat kaatopaikat maailmanlaajuisesti. Ne pitäisi sulkea sekä lähellä asuvien ihmisten takia, mutta myös koska kaikki maailman ihmiset hengittävät toksiineja, joita jätteenpoltto avoimilla kaatopaikoilla vapauttaa ilmakehään. Myös kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavat, ja jo emme toimi, jätteiden dumppaaminen tällaisille kaatopaikoille vain lisääntyy, ISWA:n puheenjohtaja David Newman sanoo.

Avoimet kaatopaikat vaikuttavat lähellä asuvien ihmisten elinajanodotteeseen heikentävämmin kuin malaria. Tutkimuksessa analysoitiin 373 myrkyllistä kaatopaikkaa Intiassa, Indonesiassa ja Philippiineillä, joissa arviolta 8,6 miljoonalla ihmisellä on riski altistua esimerkiksi lyijylle, asbestille ja haitallisille kromiyhdisteille. Riskialueella asuvien ihmisten altistumisen vuoksi saatetaan menettää noin 829 000 vuotta hyvää terveyttä sairauksien, vammojen ja ennenaikaisen kuoleman takia. Vertailun vuoksi, malaria aiheuttaa näissä samoissa maissa noin 725 000 terveen vuoden menettämisen.

Perinteiseen yhdyskuntajätteeseen liitettyjen vaarojen lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromun määrän jatkuva kasvu lisää vielä yhden uhkakuvan.

Vuonna 2014 tuotettiin yli 42 miljoonaa tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua. Sopivien tilojen puuttuessa sekä kalliiden työvoimakulujen sekä tiukkojen ympäristösäädösten takia teollisuusmaat ovat vasta hiljattain alkaneet kierrättää SER-jätettä. Tämän takia merkittävä osa sähkö- ja elektroniikkaromusta viedään avoimille kaatopaikoille sellaisiin maihin, joiden säännökset eivät ole yhtä tiukat. Bruttokansantuotteen ja väestön kasvaessa sähkö- ja elektroniikkaromun määrä lisääntyy näissä kehittyvissä maissa myös omasta takaa, ja se sekoittuu yhdyskuntajätteen, teollisen jätteen sekä vaarallisen jätteen kanssa.

Myös erilaiset hävittämistavat aiheuttavat riskejä sekä paikallisesti että globaalisti. Kaatopaikkapolton aiheuttamat paikalliset terveysriskit liittyvät päästöihin, jotka yleensä sisältävät vaarallisia saasteita, raskasmetalleja, haihtuvia yhdisteitä ja nokea. Todelliset terveysriskit riippuvat kunkin kaatopaikan käytännöistä ja siitä, millaisia jätelajeja sinne sijoitetaan – sekä myös alueen sosiaalisista olosuhteista ja ympäristöstä.

Jätteiden poltto taivasalla sekä eläinten ruokinta lisäävät terveysriskejä huomattavasti. Poltto aiheuttaa vaarallisia saastepäästöjä ilmakehään ja ruokinta siirtää saasteita ravintoketjuun.

Antonis Mavropulos, ISWA:n tieteellisen ja teknisen komitean puheenjohtaja ja raportin kirjoittaja toivoo välitöntä toimintaa:

– Koordinoitua toimintaa ei ole tällä hetkellä juuri yhtään. Muutos, jolla on vaikutusta, onnistuu vain, jos maailmanlaajuinen liittouma kiinnittää poliittisten päättäjien ja sidosorganisaatioiden huomion asiaan. Meidän täytyy ruveta suunnittelemaan, kuinka rahoitamme kaikkein vaarallisimpien paikkojen sulkemisten ja siirron kiireellisesti, ja kuinka tarjoamme tukea sekä pääoman että asiantuntemuksen muodossa. Vaikka kustannukset tulevat olemaan huomattavia, se edustaa mahdollisuutta investoida näiden köyhien ja kehittyvien maiden infrastruktuuriin ja talouteen. Lisäksi, kaikkein vaarallisimpien kaatopaikkojen sulkemiseen tarvittava panos on vain murto-osa niiden terveysvaikutusten kustannuksista.

– ISWA ja sen asiantuntijat ovat halukkaita osallistumaan tähän maailmanlaajuiseen siivoukseen, ja aikovat kiinnittää huomiota muiden kiinnostuneiden osapuolten kanssa siihen, miten heikot jätehuoltokäytännöt aiheuttavat ihmisen terveydelle vahinkoa, David Newman lisää.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.