Mitä on urbaani metabolismi?

Teksti: Katariina Krabbe

EU:n Horisontti 2020 -ohjelman hakuilmoituksessa Waste 6a -hankkeilta pyydettiin urbaani metabolismi -lähestymistapaa. Mitä ihmettä se tarkoittaa?

Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville Jyväskylän kaupungista vastaa:

pirkko_Melville (2)Urbaani metabolismi tarkoittaa kaupunkien aineenvaihduntaa. Se on kaupunkien ja niiden ympärille muodostuvan alueen välinen kokonaisvaltainen systeemi, vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa kuvataan kaupunkiin tulevat materia- (esim. ruoka, vesi, raaka-aineet) ja energiavirrat, niiden kierto kaupungissa sekä se, millaisia virtoja kulkeutuu sieltä pois erilaisina tuotteina, jätteinä ja päästöinä. Urbaanin metabolismin ulottuvuuksiin kuuluvat ekologisten asioitten lisäksi myös sosio-ekonomiset sisällöt.

Kestävässä kaupungissa suuri osa materiaali- ja energiavirroista kiertää suljetussa kierrossa. Kaupunkiin johdetut materiaali- ja energiavirrat ovat joko uusiutuvia tai kiertoon soveltuvia ja vastaavasti kaupungista ulos kulkeutuvat materia- ja energiavirrat ovat edelleen hyödynnettäviä, eikä ympäristölle haitallisia päästöjä juurikaan synny. Tällainen jätteetön, päästötön ja maapallon kantokyvyn rajoissa elävä kaupunki on resurssiviisas, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä.

Termi on peräisin Amerikasta, jossa Abel Wolman niminen tutkija 1960-luvulla loi mallin, jolla hän pystyi kuvaamaan suurkaupungissa kulkevia materiaalivirtoja. Wolman ymmärsi ensimmäisten joukossa, että teollisten kaupunkien tapa elää luonnonvaroja huolettomasti kuluttaen ja jätettä tuottaen johtaisi pidemmällä ajanjaksolla globaaleihin ongelmiin.

Vuosikymmenten kuluessa maailmalla on tutkittu paljon urbaania metabolismia. Suomessa termin käyttö ei ole levinnyt yleiseen puheeseen, vaan se on jäänyt vain alan asiantuntijoiden käyttöön.

Yleiskieleen lääketieteestä siirtyneen metabolinen oireyhtymä -termin ymmärrys helpottaa myös urbaani metabolismi -käsitteen hahmottamista. Siinä terveysriskin/-uhan alla olevan ihmisen tilalle voi sijoittaa kaupungin.

Käsitykseni mukaan termi ymmärretään joskus liian suppeasti vain ja ainoastaan kaupungin läpi kulkevina materiaalivirtoina, ymmärtämättä termin holistista merkitystä luonnon ja kaupunkien välisen vuorovaikutuksen kuvaajana.

Metaboliseen oireyhtymään verraten: puhutaan vain kohonneesta verenpaineesta (= esim. haitallisista materiaalivirroista) ymmärtämättä asian vakavuutta ja sitä kokonaisuhkaa, jonka kohonnut verenpaine yhdessä korkean kolesterolitason (ilmastopäästöt) ja vyötärölihavuuden (luonnovarojen ylikulutus) kanssa muodostavat.

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.