Aarrekartta kiertotalouteen

Teksti: Katariina Krabbe

Suomesta kiertotalouden kärkimaa, 75 000 uutta työpaikka ja miljardipotti? Vaikka tavoitteet ja visiot vuoteen 2025 mennessä ovat kunnianhimoisia, kiertotalouden tiekartta on kokoelma konkreettisia, osin jo käynnissä olevia hankkeita ja toimia, joilla matka kohti kiertotaloutta vasta alkaa. 

Sitra julkaisi syyskuun loppupuolella Suomen tiekartan kiertotalouteen. Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomen pitäisi olla kiertotalouden kärkimaa maailmassa vuoteen 2025 mennessä. Samalla kiertotaloudesta odotetaan Suomen talouden uutta tukijalkaa, joka tuo vientiä, kasvua ja työpaikkoja. Tiekartan tarkoitus on antaa askelmerkit, joita noudattamalla ollaan ainakin oikealla tiellä kohti tavoitteen toteutumista.

tiekarttakiertotalouteengrafiikka – Nämä ovat kuitenkin vasta ensi askeleet. Olemme listanneet konkreettisia toimenpiteitä ja politiikkatoimia matkalla kohti kiertotaloutta, mutta tämä työ ei riitä vielä siihen, että todella siirtyisimme kiertotalouteen, asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta korostaa.

– Sitran omana tavoitteena oli luoda yhteinen tahtotila siirtymiselle kohti kiertotaloutta. Samalla loisimme toimintamalleja, joissa talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen liikakäyttöön ja fossiilisiin polttoaineisiin. Keskustelu kiertotaloudesta on painottunut kierron loppupäähän, mutta nyt mukaan haluttiin tuoda enemmän koko kiertoa, eli miten materiaalien ja resurssien käyttöä voidaan tehostaa niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Palveluiden ja digitaalisiin ratkaisuihin perustuva älykkyyden merkitys korostuu.

Sinänsä kiertotaloudessa ei ole mitään uutta. Ennenkin on osattu tehdä niukkuudesta hyve ja käyttää kaikki materiaalit tarkasti heittämättä mitään pois.

– Nyt on kuitenkin ison systeemisen muutoksen paikka, sillä ansainnan perusteena olevat tuotannontekijät kokevat muutoksen ja siksi pitää miettiä tarkkaan, miten se toteutetaan. Kiertotalouden ei pitäisi olla oma asiansa, vaan tavoite on, että se olisi sisällä kaikessa.

Sitralle luonteva toimintatapa on tuoda eri tahojen keskustelijoita saman pöydän ääreen, ja niinpä tiekarttaakin laatimaan perustettiin laaja-alainen työryhmä, jonka työn avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Työryhmään osallistui lopulta 48 henkilöä, jotka edustivat niin hallintoa, yrityksiä, järjestöjä ja tutkimus- ja koulutusmaailmaa.

– Jotta nuoret kokevat kiertotalouden omakseen, on heidän mukaan ottaminen tiekartan toimeenpanoon keskeistä, Järvinen pohtii.

Vaikka taustaselvitys teetettiin konsulttityönä ja varsinainen kirjoitustyö tehtiin Sitrassa, työryhmän panoksen lisäksi lähes 1 000 ihmistä on vaikuttanut tiekartan muotoutumiseen jollain lailla.

– Kiertotaloussuunnitelmia ja strategioita tehdään muuallakin, mutta yhtään näin osallistavaa ja konkreettista hanketta ei ole tullut vastaan. Hollanti ehti julkaista kiertotalousstrategiansa juuri ennen meitä, ja mietimmekin, miten voisimme tehdä yhteistyötä. Meillä on nyt hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU:ssa sen sijaan, että odotamme passiivisena mitä sieltä tulee. Tiekartta toimii myös käyntikorttina, jota kelpaa esitellä maailmalla.

Jo ensimmäisessä työryhmän tapaamisessa kävi selväksi, että tiekartta haluttiin viedä vahvasti konkreettiselle tasolle.

– Kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä tehdään paljon jo nyt, joten päätimme tuoda niitä esiin ja miettiä, miten niitä voitaisiin monistaa ja skaalata. Sitä kautta kiertotalous tuo vientiä ja työpaikkoja.

Tiekartassa mainitut viisi painopistealuetta – kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet – perustuvat Sitran McKinseyllä teettämään Kiertotalouden mahdollisuudet -raporttiin ja Suomen perinteisiin vahvuuksiin, joissa meillä on osaamista ja mahdollisuuksia ennestään.

– Painopistealueet eivät edusta yksittäisiä teollisuuden aloja, ja kiinnostavimpia mahdollisuuksia voikin löytyä nimenomaan eri alojen rajapinnoilta. Esimerkiksi liikkuminen ja logistiikka sivuaa lähes kaikkea. Toisaalta digitalisaatiosta ei tehty omaa painopistealuetta, sillä se taas kytkeytyy kaikkeen.

Kullekin painopistealueelle on määritelty avainhankkeet, joille on jo olemassa tai haetaan hankkeen omistajaa. Jokaisessa avainhankkeessa on omistajan lisäksi mukana iso joukko muitakin toimijoita. Tällä tavalla käyntiin päässeet hankkeet etenevät omalla painollaan.

– Haastamme kuitenkin koko ajan uusia toimijoita tulemaan mukaan ja arvioimme ja täydennämme tiekarttaa niiden osalta.

Sitra koordinoi kiertotalouden tiekarttaa ainakin vuoteen 2019 asti, ja ohjausryhmää kootaan parhaillaan. Ohjausryhmän puheenjohtajina tulevat toimimaan ministeri Tiilikainen sekä Kirsi Sormunen, joka on hallitusammattilainen.

– Ylätason tavoitteena on tehdä kokonaisratkaisuja ja koota eri toimijoita yhteen, mitä Suomessa tarvitaan enemmän. Yhtenä yhteisenä toimenpiteenä onkin kiertotalouden verkottamisalusta, joka olisi toimialarajat ylittävä digitaalinen kohtauspaikka, joka voisi fasilitoida uusien kumppanuuksien löytämistä.

Tässä voitaisiin hyödyntää Motivan teollisten symbioosien FISS-mallia.

– Pyrimme hyödyntämään olemassa olevia työkaluja. Ei ole järkeä tehdä uusia.

Laura Järvinen suhtautuu positiivisesti siihen, että tiekartassa visioidut tavoitteet ovat saavutettavissa.

– Paljon työtä se toki vaatii. Meillä on kuitenkin paljon vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää, sekä hyvä noste ja kiinnostus kiertotaloutta kohtaan. Pitää vain loksahtaa jossain, että tajutaan, että tämähän on kiertotaloutta.

Suomen etuja kiertotalouden kärkiaseman tavoitteluun on se, että pienessä maassa kaikki tuntevat toisensa ja eri toimijoiden välillä on hyvä keskusteluyhteys ja halu yhteistyöhön. Vahvuuksia löytyy myös materiaalitehokkuuden, ICT:n ja tuotekehityksen puolelta.

– Parannettavaa sen sijaan olisi riskinottokyvyssä ja kuluttajan ymmärtämisessä – siinä mennäänkö tuote vai tarve edellä. Meidän kannattaisi oppia viestimään ja markkinoimaan ideoitamme jo ennen kuin kaikki on hierottu viimeisen päälle valmiiksi. Menestyminen vaatii myös uudenlaista yhteistyötä ja avoimuutta hakea aivan uudenlaisia yhteistyökumppaneita.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kaikki kentät on pakollisia.