Isompi kakku yhteistyöllä

mikahorttanainenJätteiden käsittelyssä ja hyötykäytössä on tehty Suomessa viime vuosina melkoisia loikkauksia. Kaatopaikkasijoittaminen on vähentynyt radikaalisti energiahyötykäytön kasvaessa. Useita uusia biokaasulaitoksia on rakennettu. Kierrätykseen saatiin uusi ulottuvuus muovipakkausten erilliskeräyksen organisoinnin myötä, ja Ekokemin kiertotalouskylässä nostetaan kierrätysastetta uuden mekaanisen lajittelun laitoskokonaisuuden ansiosta.

Tutkimuksella on tuettu lyhyemmän ja pidemmän jänteen kehittämistavoitteiden saavuttamista. Pitkän valmisteluprosessin tuloksena jätteiden hyötykäytön tutkimukseen saatiin aikaan kansallinen tutkimusohjelma Materiaalien arvovirrat – ARVI. Sen piirissä laaja joukko tutkimuslaitoksia sekä yksityisiä ja julkisia yrityksiä on tehnyt yhteistyötä jätteiden hyötykäytön lisäämiseksi, kestävyyden parantamiseksi ja uuden liiketoiminnan kehittämiseksi. Ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa, ja tuloksia tullaan esittelemään ARVIn omassa loppuseminaarissa tammikuussa, muissa alan tapahtumissa sekä tieteellisissä raporteissa ja artikkeleissa.

Hyvin tehdystä työstä huolimatta näyttää siltä, ettei maailmaa ole vielä kokonaan pelastettu. Ilmastonmuutos, vesistöjen pilaantuminen, fossiilisten raaka-aineiden ehtyminen, ravinteiden joutuminen vääriin paikkoihin sekä maa- ja vesialueiden roskaantuminen ovat syitä, joiden vuoksi on asetettu globaaleja, EU-tasoisia ja kansallisia vaativia tavoitteita jätteiden hyödyntämisen kehittämiselle. Suomessa ollaan vielä kaukana yhdyskuntajätteiden 50 ja 60 prosentin kierrätystavoitteista. Ravinteiden ohjaamisessa tehokkaaseen käyttöön on paljon parantamisen varaa. Tuhkien määrä kasvaa biopolttoaineiden käytön mukana. Harvinaisia maametalleja menee hukkaan, ja kaivosjätteiden hyötykäyttö on vielä alkutekijöissään.

Vaikka vaatimukset kasvavat, sekä tutkimuksen että koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kilpailu rahoituksesta on kovaa ja tutkijoiden aikaa kuluu entistä enemmän rahoituksen hankintaan. Uusia tutkimusohjelmia jätealalle ei ole valmisteilla, ja kiertotalouden tutkimusohjelmissa painopistettä ollaan siirtämässä tuotteiden suunnittelu-, käyttö- ja ylläpitovaiheisiin jätteiden hyödyntämisen kustannuksella. Suomalaiset jätealan yritykset ovat pääasiassa pienehköjä kansallisesti tai paikallisesti toimivia yrityksiä, joiden tutkimustoiminta on vähäistä. Riskinä on, että jätehuoltoalaa edistävä tutkimusrahoitus pienenee olemattomaksi ja tutkimuksen kehittyminen tyrehtyy alkuunsa. Ei riitä, että alalla toimivat tutkijat hakevat rahoitusta kiihtyvällä tahdilla kaikista mahdollisista lähteistä. On tärkeää, että alan yritykset ovat aktiivisia niin soveltavan tutkimuksen kuin perustutkimuksenkin tukemisessa ja puolustamisessa. Kun monellakaan yrityksellä ei ole suuria panostusmahdollisuuksia tutkimukseen, olisi oleellista rakentaa tutkimuskokonaisuuksia useiden yritysten yhteistyönä. Tähän tarvitaan sekä yksityisen että julkisen sektorin yrityksiä.

Kuitenkin asiat ovat meillä erittäin hyvin. Suomalaisella osaamisella voitaisiin ratkaista suuria jäteongelmia maailmalla. Esimerkiksi Kiinassa, Intiassa tai vaikkapa Nigeriassa on suunnattomia ongelmia jo jätteiden keräämisessä ja turvallisessa loppusijoituksessa puhumattakaan systemaattisesta lajittelusta ja kierrättämisestä. Tällaisissa maissa suomalaisella systeemi-, teknologia- ja koulutusosaamisella sekä kokemuksella jätehuollon järkevästä toteutuksesta voisi saada aikaan paljon suurempia kestävyysloikkia kuin Suomessa on mahdollista. Osaamisen jalostaminen vientituotteiksi toisi samalla hyvinvointia ja työtä Suomeen. Kilpailukykyämme voisi parantaa yritysten yhteistyöllä – pienehköjen yritysten yhdistyminenkin voisi tuoda kilpailuetuja sen sijaan, että ne kilpailevat toisensa hengiltä kotimaassa. Voisivatko myös julkisen sektorin yritykset myydä asiantuntijaosaamista jätelaitosten toiminnan organisointiin kehittyvissä maissa, joissa pelkkä teknologian ostaminen ei ratkaise ongelmia? Teknologian ohessa voisi myydä myös koulutuspalveluita. Jos puhaltaisimme enemmän yhteen hiileen, voisimme kasvattaa jaettavan kakun kokoa todella paljon.

Yhteistyöterveisin,
Mika Horttanainen
Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen jäsen

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaikki kentät on pakollisia.